Kaukolämpöinsinööri

Johdanto

Kaukolämpöinsinöörit työskentelevät energiateollisuudessa. Työnkuva voi olla painottunut esimerkiksi lämpöenergian tuotantoon voimalaitoksissa, kaukolämpöverkkojen suunnitteluun, kaukolämmön mittaukseen ja käyttöön, tuotekehitykseen tai myyntiin. Ammatissa tarvitaan kaukolämpötekniikan ja energiantuotannon tuntemusta sekä suunnitteluosaamista, esimiestaitoja ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Kaukolämpöinsinöörit toimivat energiateollisuudessa monipuolisissa kaukolämpöön liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tehtävänimikkeet vaihtelevat työnantajan ja toimenkuvan mukaan. Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto, sitä käytetään lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Lähes kaikki asuinkerrostalot sekä valtaosa julkisista rakennuksista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä.

Kaukolämpö tuotetaan pääosin lämpöä ja sähköä tuottavissa lämmitysvoimalaitoksissa ns. yhteistuotantona. Näin saatu lämpö siirretään asiakkaille kaukolämpöverkon avulla. Putkistoissa virtaava kuuma vesi luovuttaa lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä rakennuksen tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. Kaukolämpö voidaan käyttää myös jalkakäytävien, katujen ja vaikkapa urheilukenttien pitämiseen sulana.

Kaukolämpöinsinöörejä työskentelee voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa lämpöenergian tuotannon käytönvalvonnan ja kunnossapidon tehtävissä. Tehtäviin kuuluu suunnitella tuotantolaitoksen prosesseja sekä valvoa ja ohjata pitkälle automatisoituja energiantuotantoprosesseja. Kunnossapitotehtävissä työhön kuuluu mm. huolto- ja asennustöiden johtamista ja valvomista.

Kaukolämpöinsinööri voi työskennellä myös kaukolämpöverkon suunnittelu- ja ylläpitotehtävissä. Verkon suunnittelun lisäksi tehtäviin kuuluu rakentamisen ja kunnossapidon valvontaa ja projektinjohtoa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtäviin kuuluu tuotteiden, palvelujen ja tuotannon suunnittelua ja kehittämistä. Työ voi kohdistua esimerkiksi ympäristöystävällisempiin energiantuotantotekniikoihin.

Teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan, mikä edellyttää alan kehityksen jatkuvaa seuraamista. Teoreettisempaa tutkimustyötä tehdään yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kohdistuen mm. materiaaleihin, järjestelmiin ja energiankäyttöön.

Tekniset suunnittelu-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävät työllistävät alan laitteita valmistavassa teknologiateollisuudessa. Kaukolämpöinsinöörejä työskentelee myös myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä mm. teknisessä asiakaspalvelussa ja neuvonnassa.

Ammatissa toimitaan yhteistyössä energiayhtiön muun henkilökunnan sekä asiakkaiden ja mm. mahdollisten ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa. Työvälineinä käytetään tehtävistä riippuen automaatiojärjestelmien ohjauslaitteita, tietotekniikkaa ja suunnitteluohjelmistoja, puhelinta ja mittauslaitteita.

Työympäristö vaihtelee. Energiantuotannossa työskennellään voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Verkon rakennus- ja huoltotyöt ovat ulkotyötä työmaakohteissa. Suunnittelutyötä sekä hallinnollisia tehtäviä tehdään toimistossa.

Työ on pääsääntöisesti päivätyötä, mutta mm. häiriötilanteiden vuoksi töihin voi joutua muulloinkin. Myynti- ja markkinointitöihin kuuluu matkustamista asiakastapaamisiin.

 

Työpaikat

Energiateollisuus: kaukolämpöyhtiöt, energiayhtiöt, lämpökeskukset, sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalat. Energiateollisuuden palveluntuotantoyritykset: suunnittelutoimistot, insinööritoimistot, urakointiliikkeet. Kone- ja metallituoteteollisuus. Teollisuus.

 

Työn vaatimukset

Kaukolämpöinsinöörin on tunnettava kaukolämpötekniikkaa ja energian tuotantoprosessit.

Osaaminen painottuu työnkuvan mukaan energiantuotantoon, jakeluverkkoihin tai asiakaslaitteisiin.

Ammatissa tarvitaan energiatekniikan ja konetekniikan sekä LVI-tekniikan tuntemusta.

Markkinointi- ja myyntityöt edellyttävät kaupallista osaamista.

Työssä tarvitaan organisointitaitoja, suunnitteluosaamista ja työnjohtotehtävissä myös esimiestaitoja.

Ammatissa tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja ja taloudellista ajattelua.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Tietotekniikkaa on hallittava.

Kielitaito on tarpeen teknisen kirjallisuuden ymmärtämiseksi sekä kansainvälisissä tehtävissä toimimiseksi.

Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät koko ajan.

 

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa.

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella energiatekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Teknisissä tieteissä voi opiskella myös mm. konetekniikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

 

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

insinööri
insinööri (AMK)
diplomi-insinööri
energiainsinööri
työpäällikkö
huoltopäällikkö
kehitysinsinööri
kehityspäällikkö
käyttöpäällikkö
käyttöinsinööri
myynti-insinööri
projektipäällikkö
vuoropäällikkö
konemestari
suunnittelija
suunnitteluinsinööri
verkostosuunnittelija