Kunnossapitoinsinööri

Johdanto

Energiateollisuudessa työskentelevä kunnossapitoinsinööri vastaa voimalaitoksissa ja esimerkiksi tuulipuistoissa energian tuotannossa käytettävien koneiden, laitteiden ja automaatiojärjestelmien toimivuudesta. Tehtäviin kuuluu mm. huoltotöiden suunnittelua, valvomista ja esimiestehtäviä. Ammatissa tarvitaan mm. energiantuotannon ja konetekniikan tuntemusta sekä esimiesosaamista ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Kunnossapitoinsinööri työskentelee sähköä, lämpöä tai molempia tuottavassa voimalaitoksessa tai tuulipuistossa johtaen ja suunnitellen kunnossapitoa. Työlle on keskeistä laitoksen häiriöttömän toiminnan sekä energiantuotannon jatkuvuuden varmistaminen.

Kunnossapidolle on ominaista suunnitelmallisuus ja ennakoiminen, jotta vältyttäisiin tuotantokatkoksilta. Tuotantolaitoksen järjestelmille, koneille ja laitteille tehdään säännöllisiä ennakkohuoltoja ja tarkistuksia. Tarvittavat laitteet ja niiden osat vaihdetaan ajoissa. Kunnossapitoon kuuluvat myös ilmenneiden vikojen ja häiriöiden korjaukset.

Kunnossapitoinsinöörin tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnossapitotyöt tehdään aikataulujen mukaan ja että käytössä on tarvittavat resurssit niin henkilöstön kuin materiaalien ja laitteidenkin osalta.

Vastuualueeseen voivat kuulua vain tietyntyyppiset laitteet, mutta yhtä hyvin yhtiön useammat voimalaitokset. Työ voi kohdistua myös energiaverkkoihin.

Kehitystehtävät kohdistuvat esimerkiksi laitoksessa käytettäviin järjestelmiin. Kunnossapitoinsinööri mm. kartoittaa laitoksen tuotannon nykytilaa ja kehitystarpeita, vertailee erilaisia saatavilla olevia järjestelmiä ja laitteita, pitää yhteyttä laitetoimittajiin sekä kilpailuttaa ja tekee laitehankintoja.

Riippuen energiayhtiön ja laitoksen koosta sekä tehtävien jaosta, kunnossapitoinsinööri voi toimia myös työnjohtotehtävissä. Kunnossapitoasentajat, automaatioasentajat ja koneasentajat tekevät varsinaiset huolto-, asennus- ja korjaustyöt.

Esimiestehtävät liittyvät esimerkiksi työvuoroihin, perehdyttämisiin ja rekrytointeihin. Kunnossapitoinsinööri voi toimia myös työryhmän tai projektin vetäjänä. Ammatissa toimitaan yhteistyössä energiayhtiön ja voimalaitoksen muun henkilökunnan sekä laitetoimittajien ja mm. mahdollisten ulkopuolisten urakoitsijoiden kanssa.

Työvälineinä käytetään tehtävistä riippuen tietotekniikkaa ja suunnitteluohjelmistoja, puhelinta, automaatiojärjestelmien ohjauslaitteita ja mittauslaitteita.

Energiantuotannossa työskennellään voimalaitoksissa tai tuulipuistoissa. Suunnittelutyötä ja hallinnollisia töitä tehdään toimistossa. Kunnossapitotyöt tehdään tuotantotiloissa. Työ on pääsääntöisesti päivätyötä, mutta esimerkiksi häiriötilanteiden vuoksi työajat voivat venyä. Toimenkuvaan voi kuulua matkustelua eri työkohteiden välillä.

Tehtävänimikkeet vaihtelevat työnantajan ja toimenkuvan mukaan. Esimerkiksi isommassa laitoksessa nimikkeenä voi olla kunnossapitopäällikkö.

Työpaikat

Energiateollisuus: energiayhtiöt, sähköyhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, voimalaitokset, lämpövoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalat. Energiateollisuuden palveluntuotantoyritykset: suunnittelutoimistot, insinööritoimistot, urakointiliikkeet.

Työn vaatimukset

Kunnossapitoinsinöörin on tunnettava energiatekniikkaa. Työ liittyy konetekniikkaan, automaatiotekniikkaan ja sähkövoimatekniikkaan.

Ammatissa tarvitaan organisointitaitoja, suunnitteluosaamista ja työnjohtotehtävissä myös esimiestaitoja.

Ammatissa tarvitaan taloudellista ajattelua, pitkäjännitteisyyttä, laatutietoisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Laitehankinnat edellyttävät kaupallista osaamista.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Tietotekniikkaa on hallittava.

Kielitaito on tarpeen teknisen kirjallisuuden ymmärtämiseksi sekä kansainvälisissä tehtävissä toimimiseksi.

Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät koko ajan.

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa sekä sähkö- ja automaatiotekniikkaa.

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella energiatekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

Teknisissä tieteissä voi opiskella myös konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto PRO ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

insinööri
insinööri (AMK)
diplomi-insinööri
kunnossapitopäällikkö
huoltopäällikkö
kehitysinsinööri
kehityspäällikkö
energiainsinööri