Käyttöinsinööri

Johdanto

Energiateollisuudessa työskentelevä käyttöinsinööri toimii voimalaitoksen energiantuotannon teknisissä johto- ja valvontatehtävissä sekä hoitaa esimiestehtäviä. Ammatissa tarvitaan mm. energiantuotannon ja energiatekniikan tuntemusta sekä esimiesosaamista ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Käyttöinsinööri työskentelee sähköä, lämpöä tai molempia tuottavassa voimalaitoksessa käytönvalvontatehtävissä. Työtehtäviin kuuluu tuotantotoiminnan valvominen ja johtaminen, jotta voimalaitos tuottaisi sähkö- ja lämpöenergiaa tehokkaasti. Tarkempi työnkuva ja vastuualue riippuvat voimalaitoksen tyypistä ja koosta sekä työnjaosta. Käyttöpäällikkönä toimiva käyttöinsinööri voi vastata yksin koko laitoksen toiminnasta.

Erityyppisissä voimalaitoksissa sähkö- ja lämpöenergiaa tuotetaan pitkälle automatisoitujen järjestelmien avulla eri energianlähteitä käyttäen. Tuotantoprosesseja valvotaan ja ohjataan tietotekniikan avulla. Voimalaitoksen tuotantotoiminnan edellytyksiä ovat toimiva tekniikka, riittävä käyttöhenkilöstö ja tarvittavien energialähteiden saatavuus.

Käyttöinsinööri vastaa tuotannossa käytettävien oman vastuualueidensa koneiden, laitteiden ja automaatiojärjestelmien oikeasta, tehokkaasta ja taloudellisesta käytöstä. Tuotannossa on hallittava esimerkiksi voimalaitosvesiä, lämmöntuotantoa ja turbiinilaitoksia sekä puhdistus- ja varajärjestelmiä.

Tehtäviin kuuluu myös tuotannossa ilmenneiden vika- ja ongelmatilanteiden ratkomista. Toimenkuvaan voivat kuulua kunnossapitoasiat laajemminkin. Käyttöinsinöörien tehtäviin voivat kuulua myös esimerkiksi energiamäärien laskeminen, raaka-aineiden valitseminen prosessille, polttoaineiden analysointi ja laitoksen paineastian käytönvalvojana toimiminen.

Käyttöinsinööri toimii myös käyttöhenkilöstön, kuten voimalaitoksen käyttäjien esimiehenä. Esimiestehtävät liittyvät esimerkiksi työnjohtoon, käyttöhenkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, työvuorosuunnitteluun, työturvallisuusasioihin, perehdyttämisiin ja rekrytointeihin.

Tehtäviin voivat kuulua myös mm. osallistuminen voimalaitoksen kehitystoimintaan, uudistusten ja peruskorjausten suunnittelu, ympäristö- ja muiden määräysten noudattamisen valvonta, budjetointi, viranomaisyhteyksien ja muiden yhteyksien hoitaminen, hakemusten ja taustaselvitysten laatiminen, raportointi jne.

Työympäristönä ovat voimalaitoksen valvomot ja tuotantotilat. Suunnittelutyötä ja mahdollisia hallinnollisia töitä tehdään toimistossa. Työvälineinä käytetään mm. tietotekniikkaa, automaatiojärjestelmien ohjauslaitteita ja mittauslaitteita. Ammatissa toimitaan yhteistyössä energiayhtiön ja voimalaitoksen muun henkilökunnan kuten kunnossapidon kanssa.

Voimalaitokset tuottavat energiaa kaikkina vuorokaudenaikoina. Työ voi olla päivä- tai vuorotyötä, mutta esimerkiksi häiriötilanteiden vuoksi töihin voi joutua muulloinkin. Työhön voi kuulua matkustelua.

 

Työpaikat

Energiateollisuus. Energiayhtiöt, sähköyhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, voimalaitokset, lämpövoimalat, sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalat.

Työn vaatimukset

Käyttöinsinöörin on tunnettava energiatekniikkaa. Työssä tarvitaan konetekniikan, automaatiotekniikan ja sähkövoimatekniikan osaamista.

Ammatissa tarvitaan organisointitaitoja, suunnitteluosaamista ja työnjohtotehtävissä myös esimiestaitoja.

Ammatissa tarvitaan taloudellista ajattelua, pitkäjännitteisyyttä, laatutietoisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Laitehankinnat edellyttävät kaupallista osaamista.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Tietotekniikkaa on hallittava.

Kielitaito on tarpeen teknisen kirjallisuuden ymmärtämiseksi sekä kansainvälisissä tehtävissä toimimiseksi.

Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät koko ajan.

 

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ympäristötekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa.

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti esimerkiksi energiatekniikkaa opiskellen.

Teknisissä tieteissä voi opiskella myös konetekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Käytön valvojalla on oltava asiantuntemuksen lisäksi kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetun asetuksen mukainen pätevyys, jos kattilalaitoksen rekisteröitävien höyry- tai kuumavesikattiloiden yhteenlaskettu teho on yli 1 MW tai suurin sallittu käyttöpaine on yli 10 bar.

 

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

insinööri
insinööri (AMK)
diplomi-insinööri
käyttöpäällikkö
tuotantopäällikkö
energiainsinööri
vuoropäällikkö
vuoroinsinööri