Voimalaitoksen käyttäjä

Johdanto

Voimalaitoksen käyttäjä työskentelee energiateollisuuden palveluksessa sähköä tai lämpöä tai molempia tuottavassa voimalaitoksessa. Tehtäviin kuuluu prosessien valvomista ja ohjaamista. Ammatissa tarvitaan energiatekniikan tuntemusta sekä prosessien hallintaa. Huolellisuus, hyvä keskittymiskyky ja yhteistyötaidot ovat työssä tarpeen.

Työtehtävät

Voimalaitoksen käyttäjät työskentelevät erityyppisten voimalaitosten käyttötehtävissä. Työn tavoitteena on voimalaitoksen tehokas, taloudellinen ja turvallinen energiantuotanto. Sähkö- ja lämpöenergian tuotantoprosessit ovat pitkälle automatisoituja. Voimalaitoksen käyttäjän tehtäviin kuuluu voimalaitoksen prosessien valvontaa, mittaamista ja säätämistä.

Voimalaitosveden hallintaan kuuluu vedenkäsittelyn prosessien valvomista ja säätämistä sekä erilaisia mittauksia. Työ tehdään automaatiolaitteilla, mutta tarvittaessa siirrytään käsin ajoon. Häiriö- ja poikkeustilanteissa suoritetaan tarvittavat välittömät käyttötoimenpiteet.

Lämmöntuotannon hallinta liittyy energianmuuntoprosesseihin, joissa energianlähteen tuottamaa lämpöä valvotaan ja ohjataan. Tehtäviin kuuluu eri polttoaineita käyttävien höyrykattilatyyppien käyttö sekä kattiloiden toiminnan tarkkailu käytön, käynnistysten, pysäytysten ja häiriöiden aikana.

Voimalaitoksen käyttäjä voi olla erikoistunut dieselmoottoreihin, kaukolämmön tuotantoon, metsäteollisuuden kattiloihin tai rikin- ja typenpoistolaitosten käyttöön.

Turbiinilaitoksen hallintaan liittyvissä tehtävissä voimalaitoksen käyttäjä seuraa turbiinilaitoksen prosessikaavioita. Hän valvoo, käyttää ja säätää eri höyry- ja kaasuturbiinityyppejä sekä niiden apulaitteita.

Työ tehdään tiimeissä. Alikonemestarin tai A- tai B-koneenhoitajan pätevyyskirjan haltijat voivat toimia käytön valvojina höyry- tai kuumavesikattilalaitoksen käyttötehtävissä, mutta myös kattilalaitoksen käyttöhenkilökunnan esimiehinä. He voivat myös hoitaa kokonaan itse kattilan toimintaan ja käyttöön liittyvät työtehtävät.

Työympäristönä on voimalaitoksen valvomo- ja tuotantotilat. Työ tehdään prosessikaavioiden ja näyttöjen sekä mittareiden avulla. Prosessit ovat pitkälle automatisoituja, niitä ohjataan ja säädetään tietotekniikan avulla, mutta tarvittaessa siirrytään käsin ajoon. Kolmivuorotyötä.

Työpaikat

Energiateollisuus: voimalaitokset.

Työn vaatimukset

Voimalaitoksen käyttäjän ammatti edellyttää energiantuotannon ja voimalaitoksen prosessien tuntemusta.

Automaatiolaitteiden käyttö on hallittava. Ammatissa tarvitaan sähkötekniikan ja voimalaitoksen koneiden perustuntemusta.

Työhön liittyvät ympäristömääräykset on tunnettava.

Työssä tarvitaan huolellisuutta ja kärsivällisyyttä sekä hyvää hahmottamis- ja keskittymiskykyä.

Ammatissa pitää pystyä työskentelemään itsenäisesti mutta myös ryhmässä.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.

Työturvallisuus on huomioitava kaiken aikaa.

Tekniikan kehittyminen edellyttää opiskelua ja uuden omaksumista.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Alikonemestarin tai A- tai B-koneenhoitajan pätevyyskirjan omaava henkilö toimii käytön valvojana höyry- tai kuumavesikattilalaitoksen käyttötehtävissä tai voi toimia kattilalaitoksen käyttöhenkilökunnan esimiehenä tai hoitaa kokonaan itse kattilan toimintaan ja käyttöön liittyvät työtehtävät.

Alikonemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan asetuksen mukainen
työkokemus ja alikonemestarin koulutus. A-koneenhoitajankirjan saamiseksi vaaditaan asetuksen mukainen työkokemus ja A-koneenhoitajan koulutus. B-koneenhoitajankirjan saamiseksi vaaditaan asetuksen mukainen työkokemus ja B-koneenhoitajan koulutus tai todistus siitä, että hakijalla on riittävät tiedot.

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työntekijän palkka perustuu energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimukseen, joka on solmittu energiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä.

Palkkaus on aikapalkka eli kuukausi- tai tuntipalkka. Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta, pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

koneenhoitaja
kattilanhoitaja
käytönvalvoja
alikonemestari