Voimalaitospäällikkö

Johdanto

Voimalaitospäällikkö työskentelee energiateollisuudessa voimalaitoksen johtotehtävissä. Tehtäviin kuuluu voimalaitoksen toiminnan johtamista. Ammatissa tarvitaan teknistä osaamista, taloudellista ajattelua, esimiesosaamista ja yhteistyötaitoja. Tehtävien hoidossa on otettava huomioon monia yhteiskunnallisia tekijöitä.

Työtehtävät

 

Voimalaitospäälliköt työskentelevät energiateollisuudessa voimalaitoksen johtotehtävissä. Erityyppiset voimalaitokset tuottavat sähköä, kaukolämpöä tai molempia yhteiskunnan tarpeisiin kaikkina vuorokaudenaikoina. Laitoksen on tuotettava energiaa tehokkaasti, turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen.

Voimalaitoksen tuotannon johtamisessa on keskeistä monenlaisten tekijöiden organisointi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tuotannon johtamisessa on sovitettava yhteen tekniset ja henkilöstöresurssit, taloudelliset tekijät, ympäristöasiat ja lainsäädäntö.

Voimalaitoksen päällikkö toimii laitoksen eri osastojen henkilöstöjen esimiehenä. Hänen alaisinaan toimii esimerkiksi käyttöinsinöörejä, käyttöpäälliköitä, kunnossapitoinsinöörejä, kunnossapitopäälliköitä ja voimalaitoksen käyttäjiä sekä huoltotöitä tekeviä asentajia.

Voimalaitoksen koosta ja tyypistä sekä työnjaosta riippuen tehtäviin voi kuulua esimerkiksi tuotannon suunnittelua, tuottavuuden kehittämistä, tuotannon teknistä kehittämistä, valvontaa, hankintoja, laskentatyötä, raportointia, sopimusasioita, budjetointia, lupahakemuksia, tiedottamista, rekrytointeja ja työturvallisuusasioita.

Työympäristönä ovat voimalaitoksen tilat. Hallinnollisia ja suunnittelutöitä tehdään tyypillisesti omassa työhuoneessa. Tuotantotiloissa liikutaan tarvittaessa. Työhön kuuluu myös erilaisia palavereja.

Työn vuoksi ollaan tekemisissä sekä voimalaitoksen että energiayhtiön henkilökunnan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ on pääsääntöisesti päivätyötä.

 

Työpaikat

Energiateollisuus: energiayhtiöt, sähköyhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, voimalaitokset.

Työn vaatimukset

Voimalaitospäälliköltä edellytetään vahvaa energiatekniikan tuntemusta.

Tuotantoon liittyvissä tehtävissä on tunnettava myös sähkövoimatekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja konetekniikkaa.

Työssä on tunnettava myös sähkön kulutukseen, hintoihin, lainsäädäntöön ja ympäristöön liittyviä asioita.

Ammatissa on osattava ratkaista ongelmia ja ennakoida häiriöiden mahdollisuuksia.

Johtotehtävissä tarvitaan organisointitaitoja, suunnitelmallisuutta ja esimiesosaamista sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.

Tehtävässä tarvitaan myös kaupallista osaamista, esimerkiksi markkinointiin ja hankintoihin liittyvää osaamista.

Yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.

Hyvä stressinsietokyky on tarpeen vastuullisissa johtotehtävissä.

Oman alan kehityksen seuraaminen on välttämätöntä.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtona energiatekniikkaa. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös mm. sähkötekniikkaa.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti energiatekniikkaan suuntautuen. Teknistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella myös esimerkiksi sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan myös Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Energiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

insinööri
insinööri (AMK)
diplomi-insinööri
tuotantopäällikkö
voimalapäällikkö
energialaitoksen johtaja