Asiakaspalvelija, sähkön myynti

Johdanto

Sähkö- ja energiayhtiöiden palveluksessa työskentelevien asiakaspalvelijoiden tehtäviin kuuluu sähkön myyntiä ja siihen liittyvää asiakaspalvelua. Työssä tarvitaan vahvaa asiakaspalvelun osaamista, yrityksen tuotteiden ja palveluiden hyvää tuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja ja kielitaitoa.

Työtehtävät

Sähkön myynnissä ja asiakaspalvelussa työn tarkoituksena on löytää asiakkaalle sopiva sähkötuote, neuvoa sähköasioissa, ylläpitää asiakassuhteita ja hankkia uusia asiakkaita. Työtä tehdään sekä puhelimitse, sähköpostin välityksellä että asiakaspalvelupisteissä.

Asiakaspalvelija vastaa asiakkaiden kysymyksiin koskien energiayhtiön erilaisia sähkötuotteita, sähkösopimuksia ja hinnastoja. Asiakkaita kiinnostaa yhä enemmän myös sähkön alkuperä ja ympäristöystävällisyys, joihin liittyviin kysymyksiin annetaan vastauksia.

Myyntityö on pitkälti sähkösopimusten solmimiseen liittyvää neuvottelua, tarjousten tekemistä ja sopimusten laatimista. Osa sähkönmyyjistä tekee myös suoramyyntiä, jolloin he ottavat itse yhteyttä uusiin tahoihin sähkösopimuksen aikaansaamiseksi. Tehtäviin voi kuulua myös laskutusasioita.

Sähkön myynnissä työskentelevät asiakaspalvelijat voivat olla erikoistuneita tietyntyyppisiin asiakkaisiin, esimerkiksi kotitalouksiin tai yrityksiin tai sitten tiettyihin sähkötuotteisiin, esimerkiksi tuulisähköön. Tarkempi toimenkuva riippuu yrityksen sisäisestä työnjaosta.

Työympäristönä ovat asiakaspalvelutilat tai toimisto, työvälineinä käytetään tietotekniikkaa ja puhelinta. Ammatissa tehdään yhteistyötä muiden asiakaspalvelun työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Asiakaspalvelua tekevien esimiehenä toimii esimerkiksi asiakaspalvelupäällikkö, palvelupäällikkö tai tiiminvetäjä.

Työ on päivä- tai iltatyötä. Joissakin tehtävissä työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin.

Työpaikat

Energiateollisuus. Energiayhtiöt. Sähköyhtiöt.

Sähkönmyyntiä tekevät myös markkinointiyritykset, joilta energiayhtiöt hankkivat myyntipalveluja.

Työn vaatimukset

Sähkön myynnissä työskentelevän asiakaspalvelijan on tunnettava hyvin työnantajayrityksensä tuotteet, palvelut, sopimusasiat ja asiakasryhmät.

Työ edellyttää asiakaspalvelutaitoja ja palveluhenkisyyttä. Osaaminen ja positiivisuus luovat yrityksestä myönteistä mielikuvaa ulospäin.

Ammatissa tarvitaan hyvää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa ja neuvottelutaitoja.

Kielitaito on tarpeen asiakaspalvelussa.

Työ edellyttää kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Pitkäjännitteisyys, kärsivällisyys ja hyvä stressinsietokyky ovat tarpeen.

Työssä on hallittava tietotekniikkaa, esimerkiksi erilaisia asiakkuuteen liittyviä ohjelmia.

Oman alan kehitystä on seurattava, sillä toimintaympäristö muuttuu, tuotteet vaihtuvat ja palvelut kehittyvät.

Koulutus

Asiakaspalvelijoilla on usein jokin kaupallisen alan koulutus. Koulutus voi olla myös tekniikan alalta, jonka lisäksi voi olla kaupallisen alan opintoja.

Toisella asteella voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon merkonomi mm. asiakaspalveluun ja myyntiin suuntautuen.

Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona. Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös myynnin ammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK).

Energiayhtiöt järjestävät itsekin koulutusta sähkönmyynnin asiakaspalvelutehtäviin.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskentelevien teknisten ja teollisuustoimihenkilöiden tehtävissä sovelletaan Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Käytössä voi olla myös myyntiprovisio ja bonukset.

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Kaupan ala

Kaupan ala on elinkeinoelämän toimialoista suurin työllistäjä, joka työllistää noin 284 000 henkilöä (v. 2017). Kaupan toimialoista eniten työllistää vähittäiskauppa, seuraavaksi eniten tukkukauppa ja agentuuritoiminta, sitten autokauppa. Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 36 000. Yrityksiä on noin 44 000, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kaupan alan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi talouden suhdannevaihtelut, kotitalouksien ostovoiman kehitys, kulutuskysyntä ja mielipideilmasto, yleinen hintakehitys, tulo- ja kulutusverotus sekä lainsäädäntö.

Päivittäistavarakaupassa myynnin määrät ja siten myös työllistävyys on tasaisempaa kuin erikoistavarakaupassa tai esimerkiksi autokaupassa. Tukkukaupan kannattavuus ja työllisyysnäkymät riippuvat pitkälti vähittäiskaupasta erityisesti päivittäistavaroiden osalta.

Kaupan alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Ala työllistää paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi opiskelijoita. Kauppa on nuorten suurin työllistäjä, sillä alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. Kaupan alan rooli työllistäjänä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, sillä alalle ennakoidaan avautuvan eniten työpaikkoja maamme toimialoista vuoteen 2020 mennessä.

Lähinimikkeet

asiakaspalvelija
myyntiassistentti
myyntisihteeri
myyntineuvottelija
sähkönmyyjä
assistentti
sihteeri
tradenomi
tradenomi (AMK)
merkonomi