Opinto-ohjaaja, oppilaanohjaaja

Johdanto

Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaita opintojen suunnittelussa, jatko-opintoihin hakeutumisessa, opiskelutaidoissa ja työelämään suuntautumisessa. Työpaikkana voi olla peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos tai korkeakoulu. Työssä tarvitaan oma-aloitteisuutta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä saavuttaa opiskelijoiden luottamus.

Työtehtävät

Peruskoulun opinto-ohjaajat ovat oppilaanohjaajia tai oppilaanohjauksen lehtoreita. Lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa käytetään nimikettä opinto-ohjaaja.

Opinto-ohjaaja / oppilaanohjaaja ohjaa oppilaita tai opiskelijoita opintojen suunnittelussa, jatko-opintoihin hakeutumisessa ja työelämään suuntautumisessa. Työhön kuuluu luokkamuotoista ohjausta ja opetusta, pienryhmäohjausta, henkilökohtaista ohjausta ja ohjausta verkossa.

Työhön sisältyy tiedottamista, opinto- ja tutustumiskäyntien järjestämistä, työelämään tutustuttamista sekä info- ja vanhempaintilaisuuksia. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä opettajien, oppilashuoltohenkilöstön, koulutuksen järjestäjien ja monien koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa käsitellään esimerkiksi kurssi- ja ainevalintoja, opintojen ja elämän suunnittelua, ammatinvalintaa ja mahdollisia opiskeluvaikeuksia.

Ammatissa työskennellään sekä yksin että tiiviissä yhteistyössä ja henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa eri-ikäisten ihmisten kanssa. Tyypillistä on työn ajoittainen ruuhkautuminen.

Tärkein työväline on oma persoona. Keskustelu opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kanssa on luottamuksellista. Tietokone on tullut yhä tärkeämmäksi työvälineeksi. Esimerkiksi oppilaitosten ajankohtaiset koulutustiedot löytyvät pääsääntöisesti verkosta.

Työaika on pääsääntöisesti sama kuin opettajien työaika. Osa opinto-ohjaajista työskentelee kokonaistyöajassa, joka on 1 600 tuntia vuodessa. Osa työstä tehdään iltaisin, jolloin pidetään esimerkiksi vanhempaintilaisuudet, osa oppilaiden kesäloman aikana.

Työhön kuuluu jonkin verran liikkumista koulun ulkopuolelle, esimerkiksi oppilaitoksiin sekä työelämään tutustumisten ja oman kouluttautumisen vuoksi.

 

Työpaikat

Peruskoulut. Lukiot. Ammatilliset oppilaitokset. Yliopistot.

Peruskouluissa oppilaanohjaajat ovat yleensä päätoimisia. Toisella asteella ja korkeakouluissa on jonkin verran osa-aikaisia opinto-ohjaajia, joiden päätyö on jonkin muun aineen opetus.

Työn vaatimukset

Opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan on pidettävä jatkuvasti tietonsa ajan tasalla työelämästä, ammateista, koulutuksesta, oppilaitoksista, hakujärjestelmistä ja ylioppilastutkinnosta. Työ vaatii jatkuvaa opiskelua ja tietojen päivittämistä.

Ammatti edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Työssä tarvitaan myös organisointitaitoja ja sanallista ja kirjallista esitystaitoa.

Työssä tarvitaan vastuuntuntoa ja eettisyyttä sekä herkkyyttä havaita ja ymmärtää oppilaiden ongelmia sekä taitoa käsitellä niitä.

Opiskelijan on voitava luottaa opinto-ohjaajan puolueettomuuteen ja hänen antamiensa tietojen oikeellisuuteen.

 

Koulutus

Yliopistoissa (Itä-Suomi:Joensuu, Jyväskylä, Åbo Akademi) voi suorittaa kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustiede tai kasvatussosiologia.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ylempi korkeakoulututkinto pääaineena kasvatustiede, johon sisältyy ohjauksen opinnot. Tai opettajan koulutus ja sen lisäksi erilliset opinto-ohjaajan opinnot.

Opinto- ja oppilaanohjaajilta edellytettävät kelpoisuusvaatimukset on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Palkkaus

Palkkaus vaihtelee suuresti riippuen koulumuodosta, työkokemuksesta ja paikallisesta sopimuksesta.

Palkkauksen osalta noudatetaan kolmea eri ves-/tes-sopimusta riippuen siitä, mihin työnantajajärjestöön oppilaitos on järjestäytynyt: Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimus, Yksityisen opetusalan työehtosopimus sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus, joista opettajien osalta vastaa OAJ.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lisäaineistot

Opetusala. Julkaisu. Työministeriö 2002.
Opetusala. Video. Työministeriö 2000.

Lähinimikkeet

lehtori
kasvatustieteen maisteri
opo