Tuomioistuinlakimies

Johdanto

Tuomioistuinlakimiehet toimivat eri tuomioistuimissa tuomareina ja esittelijöinä. Tuomarit toimivat jäseninä tuomioistuimissa ja ratkaisevat lainkäyttöasiat. Esittelijät valmistelevat asian. Oikeudenkäynnin johtamisen taito on tärkeä osa tuomarin ammattitaitoa. Tuomioistuinlakimiehen työ on itsenäistä, vaativaa ja vastuullista. Työ edellyttää myös hyvää kirjallista ja suullista viestintätaitoa.

Työtehtävät

Hallinto-oikeudet

Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit toimivat jäseninä tuomioistuimissa ja ratkaisevat lainkäyttöasiat esittelijän tai hallinto-oikeuksissa myös tuomarin suorittaman valmistelun pohjalta.

Tuomioistuinlakimiesten työn ydin on erilaisten oikeudellisten ongelmien erittely ja ratkaiseminen. Ratkaisuja harkittaessa huomioon otetaan mm. ajankohtainen lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, lakien esityöt, oikeuskirjallisuus sekä kansainväliset säädökset.

Hallinto-oikeus käsittelee yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten tekemistä päätöksistä. Käsiteltäviä asioita ovat mm. vero-, sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat, ulkomaalaisasiat, ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasiat sekä elinkeinon harjoittamiseen liittyvät viranomaisten päätökset. Hallinto-oikeuden päätöksistä voi yleensä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Suurin osa hallinto-oikeuteen tulleista valituksista ratkaistaan asiasta kertyneen kirjallisen aineiston perusteella. Ennen asian ratkaisemista esittelijä valmistelee asian. Esittelijä laatii aineiston pohjalta päätösehdotuksen ja kirjoittaa muistion päätökseen liittyvistä ongelmista. Hallinto-oikeuksissa myös nuoremmat tuomarit valmistelevat ja esittelevät asioita.

Esittelijä esittelee asian tuomareille oikeuden istunnossa. Päätöksen tekemiseen osallistuu pääsääntöisesti kolme tuomaria. Tietyissä asioissa, kuten lastensuojeluasioissa, päätöksentekoon osallistuu tuomareiden lisäksi asiantuntijajäsen.

Hallinto-oikeuden esittelijöiden työ on pääasiassa itsenäistä oikeudellisten selvitysten hankkimista sekä muistioiden ja päätösesitysten kirjoittamista. Yhteistyötä tehdään kuitenkin jo valmisteluvaiheessa jaoston tuomareiden kanssa.

Tuomareilla ja esittelijöillä on jokaisella oma työhuone. Esittelyt ja suulliset käsittelyt järjestetään niille varatuissa istuntosaleissa. Tuomioistuinlakimiehillä ei ole varsinaista työaikaa, vaan työmäärä perustuu etukäteen asetettuihin tulostavoitteisiin ja työtä tehdään kuukausittain laaditun istuntosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että jutut saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Jutturuuhkien vuoksi työpaine on ajoittain kova.

Hallinto-oikeuden päällikkönä toimii hallinto-oikeuden ylituomari. Muut hallinto-oikeuden tuomarit ovat hallinto-oikeustuomareita. Esittelijät ovat hallinto-oikeussihteereitä tai notaareja. Lisäksi hallinto-oikeudessa on kansliahenkilökuntaa. Hallinto-oikeuden lainkäyttötoiminta tapahtuu jaostoilla, joita johtaa jaoston puheenjohtaja.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistaan valituksia mm. hallinto-oikeuksien ja ministeriöiden päätöksistä. Myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa asioiden käsittely tapahtuu pääasiassa kirjallisen aineiston pohjalta. Tuomarit ratkaisevat asian esittelijän kirjallisen valmistelun ja suullisen esityksen jälkeen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaisukokoonpanoon kuuluu pääsääntöisesti viisi tuomaria.

Korkeimman hallinto-oikeuden päällikkönä toimii korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Muut korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit ovat hallintoneuvoksia. Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset ja hallintosihteerit. Myös korkein hallinto-oikeus on jakaantunut lainkäyttötoimintaa varten jaostoihin.

 

Hovioikeus ja korkein oikeus

Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden tuomarit toimivat jäseninä tuomioistuimissa ja ratkaisevat tuomioistuinasiat esittelijän valmistelun pohjalta. Tuomioistuinlakimiesten työn ydin on erilaisten oikeudellisten ongelmien erittely ja ratkaiseminen. Päätökset ratkaisuista harkitaan voimassa olevan lainsäädännön, oikeuskäytännön, lakien esitöiden, oikeuskirjallisuuden sekä kansainvälisten säädöksien perusteella. Tuomioistuintuomarit myös johtavat oikeusriitojen käsittelyyn liittyviä oikeudenkäyntejä.

Hovioikeudessa käsitellään pääasiassa käräjäoikeuksien ratkaisuista tehtyjä valituksia. Valitusasioita ovat sekä rikos- että riita-asiat. Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi vahingonkorvauskysymykset, lasten huoltajuusasiat, asuntokauppariidat, takausriidat ja perintöriidat. Rikosasiat voivat koskea mitä tahansa rikoksia.

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa. Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen antaminen oikeudellisesti tärkeimmistä ja tulkinnallisista kysymyksistä, jotka voivat liittyä mihin tahansa oikeudenalaan. Asian saaminen korkeimman oikeuden käsittelyyn edellyttää valitusluvan saantia.

Useimmat asiat ratkaistaan korkeimmissa oikeusasteissa kirjallisessa menettelyssä, jossa asianosaiset eivät ole läsnä. Ennen asian ratkaisemista esittelijä valmistelee asian. Valmistelun muoto ja laajuus riippuvat asian laadusta.

Esittelijän työ on pääsiassa itsenäistä oikeudellisten kirjelmien laadintaa, tutkimista sekä pääkäsittelyn toimittamiseen liittyvää käytännön järjestelyä. Esittelijä huolehtii myös yhteydenpidosta asianosaisiin, tarvittaessa esimerkiksi valitusta pyydetään korjaamaan ja täydentämään. Lisäksi valmistelussa päätetään mm. mahdollisen asiantuntijalausunnon hankkimisesta, kirjallisen todisteen esittämisestä ja kuultavista todistajista.

Esittelijä työskentelee valmistellessaan asiaa käytännössä yksin. Yhteistyötä tehdään kuitenkin asiaa käsittelevän kahden tai kolmen asian valmistelusta vastaavan tuomioistuimen tuomarin kanssa.

Esittelijä laatii valmistelussa kertyneen aineiston perusteella oman ratkaisuehdotuksen asiasta ja laatii asiasta muistion. Esittelijä esittelee asian tuomioistuinten tuomareille oikeudenkäynnin istunnossa. Asian ratkaisevat tuomioistuimen tuomarit asian vaatimassa kokoonpanossa.

Tuomareilla ja esittelijöillä on jokaisella joko oma tai jaettu työhuone. Esittelyt ja pääkäsittelyt järjestetään niille erikseen varatuissa istuntosaleissa. Nykyään hovioikeustyöhön on alkanut kuulua myös matkustamista, koska hovioikeudet käyvät istumassa pääkäsittelyjä myös käräjäoikeuksissa.

Varsinaista työaikaa ei ole, vaan työtä tehdään työtilanteen mukaan siten, että jutut saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Hovioikeudet ovat jatkuvasti kärsineet jutturuuhkasta, joka samoin kuin etukäteen asetetut tulostavoitteet lisäävät työpainetta.

Hovioikeuden päällikkönä toimii hovioikeuden presidentti. Muut hovioikeuden tuomarit ovat hovioikeudenneuvoksia ja hovioikeudenlaamanneja. Esittelijät ovat asessoreja ja viskaaleita. Lisäksi hovioikeudessa on kansliahenkilökuntaa. Hovioikeuden henkilöstö on jaettu osastoihin. Kunkin osaston toimintaa johtaa hovioikeudenlaamanni. Asessori on osaston vanhin esittelijä.

Korkeimman oikeuden päällikkönä toimii korkeimman oikeuden presidentti. Muut korkeimman oikeuden tuomarit ovat oikeusneuvoksia. Korkeimman oikeuden esittelijät ovat virkanimikkeeltään oikeussihteereitä tai esittelijäneuvoksia. Lainkäyttöhenkilökunnan työmäärä ja työpaine on korkeimmassa oikeudessa suuri. Matkakäräjiä korkein oikeus järjestää hyvin harvoin. Myös suulliset istunnot ovat harvinaisia.

 

Käräjäoikeus

Tuomarin työn olennaisena sisältönä on riita-, hakemus- ja rikosasioiden ratkaiseminen. Tuomari johtaa oikeuden istuntoja niissä asioissa, joissa istuntokäsittely on tarpeen. Tuomarin työn ytimen muodostaa erilaisten oikeudellisten ongelmien erittely ja ratkaiseminen. Ratkaisut harkitaan voimassa olevan lainsäädännön, lakien esitöiden, oikeuskäytännön, oikeuskirjallisuuden sekä kansainvälisten säädöksien perusteella.

Tyypillisiä riita-asioita ovat esimerkiksi asuntokauppariidat, työsuhteisiin liittyvät riidat, vahingonkorvausasiat, erilaiset velkasuhteisiin ja takauksiin liittyvät riita-asiat sekä perintöriidat. Tyypillisiä hakemusasioita ovat esimerkiksi lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat sekä konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat. Tyypillisiä rikosasioita ovat esimerkiksi liikennejuopumusasiat, varkaus- ja muita omaisuusrikoksia koskevat asiat, pahoinpitelyasiat ja huumausainerikosasiat.
Asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa joko kirjallisessa menettelyssä tai istuntokäsittelyn jälkeen. Rikosasia tulee pääsääntöisesti vireille syyttäjän toimittamalla haastehakemuksella, jossa syyttäjä esittää rangaistusvaatimuksensa. Asianomistajien (rikoksen uhrien) vaatimusten selvittämisen jälkeen rikosasian vastaaja (syytetty) haastetaan yleensä suoraan pääkäsittelyyn vastaamaan häneen kohdistettuihin rangaistus- ja korvausvaatimuksiin.

Pääkäsittelyssä käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluu puheenjohtajana tuomari ja muina jäseninä kolme lautamiestä. Laajoissa rikosasioissa kokoonpanoon voi kuulua myös toinen tuomari ja neljäs lautamies. Yksinkertaisissa rikosasioissa kokoonpano voi muodostua pelkästään yhdestä tuomarista. Pääkäsittely toimitetaan pääpiirteittäin samoin kuin hakemus- ja riita-asioissa.

Silloin kun asia käsitellään useamman jäsenen kokoonpanossa, ratkaisusta voidaan joutua äänestämään. Tuomioistuimen jäsenillä, myös lautamiehillä, on yksilöllinen äänioikeus.

Käräjäoikeudessa on tuomareina laamanneja ja käräjätuomareita. Osassa käräjäoikeuksia on myös käräjäviskaalin virkoja. Kaikissa käräjäoikeuksissa on lisäksi määräaikaisia harjoittelijan eli notaarin virkoja.

Laamannit johtavat hallinnollisesti käräjäoikeuksien toimintaa ja toimivat muiden tuomarien hallinnollisina esimiehinä. Suurimmissa käräjäoikeuksissa tuomarit on tavallisesti jaettu osastoihin, joita kutakin johtaa tehtävään erikseen määrätty käräjätuomari, joka on hallinnollisesti esimiesasemassa osastonsa muihin tuomareihin nähden. Kukin tuomari on riippumaton hallinnollisista esimiehistään hänen käsiteltävissään ja ratkaistavissaan olevissa lainkäyttöasioissa.

Käräjätuomari työskentelee tavallisesti yhdessä hänelle erikseen osoitetun sihteerin kanssa. Varsinaisia hallinnollisia alaisia käräjätuomarilla ei tavallisesti ole, joskin hänelle voidaan käräjäoikeuden työjärjestyksessä uskoa myös hallinnollisia tehtäviä.

Tuomarin työ on urakkatyötä. Varsinaista työaikaa ei ole. Tavoitteena on ratkaista käsiteltävät asiat kohtuullisessa ajassa ja mahdollisimman korkeatasoisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää usein työn tekemistä myös muuna aikana kuin käräjäoikeuden kanslian aukioloaikana klo 8.00-16.15.

Toisaalta tuomarilla ei pääsääntöisesti ole ehdotonta läsnäolovelvollisuutta työpaikalla istuntojen ulkopuolella. Poikkeuksia tähän voi tulla esimerkiksi asiaryhmäkohtaisesti virka-aikana eri käräjäoikeuksissa toteutetuista päivystysjärjestelyistä.

Pääsääntöisesti työhön ei sisälly matkustamista. Osassa käräjäoikeuksista istuntoja kuitenkin järjestetään useilla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvilla paikkakunnilla.

 

Työpaikat

Oikeuslaitoksen tuomioistuimet: käräjäoikeudet, hovioikeudet, hallinto-oikeudet, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus.

 

Työn vaatimukset

Tuomarin työ on vaativaa ja vastuullista. Tuomarilta vaaditaan oikeudellisten säännösten hyvää tuntemusta ja taitoa ratkaista vaikeitakin oikeudellisia ongelmia.

Oikeudellisten ongelmien eritteleminen ja ratkaiseminen edellyttää analyyttista ajattelua, objektiivisuutta ja harkitsevuutta.

Kyky hallita suuria tietomääriä on tarpeen samoin kuin kyky toimia huolellisesti ja pitkäjännitteisesti.

Työlle on ominaista, ettei suoria ja lopullisia ratkaisuja löydy aina suoraan lainsäädännöstä, vaan päätökset perustuvat lain esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön tutkimiseen.

Työssä on kyettävä itsenäiseen päätöksentekoon.Työ edellyttää hyvää kirjallista ja suullista viestintää.

Oikeudenkäynnin johtamisen taito on tärkeä osa tuomarin ammattitaitoa.

Taito tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa on tuomarin työssä välttämätöntä.

 

Koulutus

Oikeustieteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

Tuomarin uraa suunnittelevan on hyödyllistä pätevöityä tutkinnon jälkeen varatuomariksi (VT) suorittamalla vuoden kestävä auskultointi eli tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtori (OTT) tutkinnot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuden tuomarin tulee olla oikeustieteen kandidaatin suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiltä edellytetään tuomarin kelpoisuutta.

Hallinto-oikeuden esittelijöistä hallinto-oikeussihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja notaarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto.

Hovioikeudenneuvoksen, hovioikeudenviskaalin sekä oikeussihteerin ja esittelijäneuvoksen virkaan edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkintoa sekä kokemusta tuomarin tehtävistä. Korkeimman oikeuden oikeusneuvosten edellytetään olevan oikeamielisiä ja lainoppineita henkilöitä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin toimesta.

Kelpoisuusehdoissa mainittua oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vastaa nykyisin oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM), joka on ylempi korkeakoulututkinto.

 

Palkkaus

Tuomareiden ja esittelijöiden palkkauksessa noudatetaan tuomareiden virkaehtosopimukseen perustuvaa T-palkkausluokkajärjestelmää. Kuukausipalkka muodostuu palkkausluokan mukaisesta peruspalkasta sekä tuomioistuinpalvelun ja sitä olennaisesti hyödyttävän työkokemuksen pituuden perusteella määräytyvistä kokemuslisistä. Lisäksi jaostojen puheenjohtajille voidaan maksaa ns. johtamislisää. Muita palkanlisiä ei palkkausjärjestelmään sisälly.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Lakiala

Lakimiehinä työskentelee yli 12 000 henkilöä esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä. Suurin osa lakimiehistä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa tyypillisin työnantaja on asianajotoimisto. Julkisella sektorilla eniten työllistää valtio, mutta työpaikkoja on myös kunnilla ja kaupungeilla. Muita työnantajia ovat esimerkiksi yliopistot, järjestöt ja kirkko.

Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Lakialalla työskentelee myös oikeusnotaareita, joiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Alalla työskentelee myös esimerkiksi sihteereitä ja assistentteja toimistotehtävissä ja asiakaspalvelussa.

Lähinimikkeet

esittelijä
esittelijäneuvos
hallintoneuvos
hallintosihteeri
juristi
lakimies
hallinto-oikeuden tuomari
hallinto-oikeuden sihteeri
tuomari
asessori
hovioikeuden laamanni
hovioikeuden sihteeri
hovioikeuden viskaali
hovioikeudenneuvos
oikeusneuvos
oikeussihteeri
oikeustieteen maisteri
käräjätuomari
käräjäviskaali
laamanni
lakimies
notaari