Poliisipäällikkö

Johdanto

Poliisipäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo paikallispoliisin poliisilaitoksen toimintaa. Poliisin laajan tehtäväkentän vuoksi poliisipäällikkö tarvitsee laaja-alaista osaamista, johon kuuluu mm. laintuntemus, johtamistaito ja sosiaaliset taidot.

Työtehtävät

Poliisipäällikkö on Suomen poliisin päällystönvirka. Poliisipäällikkö vastaa paikallispoliisin poliisilaitoksen johtamisesta ja toiminnasta kokonaisuudessaan. Paikallispoliisin keskeisenä tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi, tutkia rikoksia sekä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi.

Poliisipäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo poliisilaitoksen toimintaa. Tehtäviin kuuluu vastata poliisilaitoksen tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta sekä poliisilaitokselle osoitettujen määrärahojen käytöstä. Työhön sisältyy poliisilaitoksen toimintalinjojen ja toiminnan painopistealueiden sekä keskeisten tulostavoitteiden määrittäminen.

Esimiesasemassa poliisipäällikkö päättää osastojen välisestä tehtävien ja resurssien jaosta sekä päällystön sijoittamisesta tehtäviinsä. Poliisipäällikkö ratkaisee myös nimitysasiat sekä poliisilaitoksen henkilöstön palkitsemista, irtisanomista, vuosilomia, palvelussuhteen purkamista, sivutoimilupia jne. koskevat asiat.

Poliisipäällikön tehtäviin kuuluu edistää poliisilaitoksen yhteistoimintaa muiden viranomaisten ja yhteisöjen sekä poliisilaitoksen henkilöstön välillä. Poliisipäällikön tulee seurata toimialansa kehitystä ja tehdä sitä koskevia aloitteita. Tehtäviin kuuluu myös antaa lausuntoja sekä laatia yksikön vastineita erilaisiin kanteluihin ja valituksiin.

Työtehtävät vaihtelevat jossakin määrin eri poliisilaitoksilla riippuen mm. poliisilaitoksen koosta. Poliisipäälliköstä lähin alempi virka on apulaispoliisipäällikkö.

Työ tehdään enimmäkseen omassa työhuoneessa. Osa työajasta menee erilaisten lausuntojen ja muiden kirjallisten töiden tekemiseen ja asioiden suunnitteluun. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa.

Työpäivään saattaa kuulua kokouksia poliisilaitoksen henkilökunnan kanssa sekä tapaamisia esimerkiksi muiden viranomaisten tai yksityishenkilöiden kanssa. Poliisilaitoksen edustajana poliisipäällikkö osallistuu erilaisiin talon ulkopuolisiin tilaisuuksiin, kuten esimiesvirastojen ja yhteistyötahojen kokouksiin, neuvottelupäiville ja seminaareihin.

Poliisipäällikkö tekee työtään tavallisesti virastotyöaikana arkipäivisin. Koska poliisipäällikkö on näkyvä valtion edustaja paikkakunnalla, virassa tulee merkittävä määrä kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin, joista osa on iltaisin ja viikonloppuisin.

Työpaikat

Poliisin organisaation paikallispoliisilaitokset.

Työn vaatimukset

Poliisipäälliköltä edellytetään esimies- ja johtamistaitoja sekä organisointitaitoja.

Ammatissa tarvitaan laintuntemusta.

Poliisipäällikön tehtävissä tarvitaan itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyotetta.

Ammatissa tarvitaan myös kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon.

Työssä on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, joten vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

Poliisipäälliköllä on oltava kyky erottaa isot asiat vähemmän tärkeistä ja antaa myös alaisille riittävästi asioita ratkaistavaksi.

Päätösten valmistelussa on osattava kuunnella myös alaisten näkemyksiä.

Kielitaito on työssä tarpeen.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella oikeustiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

Oikeustieteen maisterin tutkinnon voi suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistoissa.

Rinnakkaisena koulutusvaihtoehtona on poliisin oman koulutusjärjestelmän mukainen poliisipäällystön tutkinto täydennettynä jollakin soveltuvalla ylemmällä korkeakoulututkinnolla.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Poliisilaitoksen päälliköltä edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Kelpoisuusehdoissa mainittua oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vastaa nykyisin oikeustieteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

Palkkaus

Poliisin palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu peruspalkasta, kokemusosasta, suoritusosasta ja olosuhdeosasta sekä muista mahdollisista virkaehtosopimuksen mukaisista lisistä. Säännöllisen työajan ansioon vaikuttavat merkittävästi muun muassa ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroista ansaitut lisät.

Työmarkkinatiedot
Lakiala

Lakimiehinä työskentelee yli 12 000 henkilöä esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä. Suurin osa lakimiehistä työskentelee yksityisellä sektorilla, jossa tyypillisin työnantaja on asianajotoimisto. Julkisella sektorilla eniten työllistää valtio, mutta työpaikkoja on myös kunnilla ja kaupungeilla. Muita työnantajia ovat esimerkiksi yliopistot, järjestöt ja kirkko.

Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Lakialalla työskentelee myös oikeusnotaareita, joiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Alalla työskentelee myös esimerkiksi sihteereitä ja assistentteja toimistotehtävissä ja asiakaspalvelussa.

Poliisit

Poliisi työllistää organisaatiossaan yhteensä noin 10 000 henkilöä. Poliiseja on henkilöstöstä noin 7 300. He työskentelevät päälliköinä, päällystössä, alipäällystössä, miehistössä ja vartijoina. Poliisi työllistää muissa tehtävissä esimerkiksi toimistotyöntekijöitä.

Poliisi työllistää paikallispoliisin 11 poliisilaitoksen pääpoliisiasemilla, poliisiasemilla, poliisin palvelupisteissä ja yhteispalvelupisteissä. Valtakunnallisia yksiköitä ovat Keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisi työllistää myös sisäministeriössä ja Poliisihallituksessa.

Poliisien työllisyyttä ylläpitää tehtävien lakisääteisyyden lisäksi se, että tehtävien hoitaminen edellyttää riittävää määrää henkilöstöä. Koulutusmäärät on pyritty sovittamaan vastaamaan työntekijöiden tarvetta. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä on laskenut viime vuosina. Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa.

Työllisyystilanne on heikentynyt varsinkin vastavalmistuneilla. Poliisi rekrytoi tarpeen mukaan. Virkojen täyttäminen ja uusien virkojen perustaminen riippuvat kuitenkin pitkälti rahoituksesta. Työllistymiseen vaikuttaa myös halukkuus muuttaa tarvittaessa muualle Suomeen työn perässä.

Poliisien määrä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 poliiseja arvioidaan olevan 6 500. Toimintaympäristön muuttuessa nopeasti poliisin supistuvat resurssit ovat ristiriidassa lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien ja kansalaisten odotusten kanssa.

Lähinimikkeet

apulaispoliisipäällikkö
nimismies
oikeustieteen maisteri
oikeustieteen kandidaatti

 

 

Poliisipäällikkö