Asianajaja

Johdanto

Asianajaja antaa oikeudellista neuvontaa yksityishenkilöille ja yhteisöille sekä avustaa asianosaista tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Asianajaja voi olla itsenäinen yrittäjä, osakas yhtiömuotoisessa toimistossa tai toimia toisen palveluksessa tai julkisena oikeusavustajana. Työ on itsenäistä ja vaativaa asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä.

Työtehtävät

Asianajaja antaa oikeudellisia neuvoja yksityishenkilöille ja yhteisöille sekä hoitaa oikeudenkäyntejä. Asianajaja valvoo asiakkaansa etuja mm. erilaisia kauppoja ja sopimuksia tehtäessä sekä neuvoo asiakasta erilaisissa ristiriitatilanteissa yksityisten ihmisten, yritysten, valtiovallan tai kunnan kanssa.

Asianajaja on lakialan ammattilainen ja suojattu ammattinimike. Vain Suomen Asianajajaliiton jäseniksi hyväksytyillä on oikeus käyttää asianajaja-nimikettä. Asianajajalta edellytetään tiettyjen vaatimusten täyttämistä.

Asianajaja toimii oikeudellisena asiantuntijana monissa taloudellisissa asioissa ja laintuntemusta edellyttävissä tilanteissa.

Asuntokaupat, avioehtosopimukset, lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua sekä omaisuuden siirtoa tai jakoa sekä työsuhdetta koskevat asiat ovat yleisimpiä asioita, joissa yksityiset henkilöt kääntyvät asianajajan puoleen. Asianajajan puoleen käännytään myös perunkirjoitus-, pesänselvitys- ja perinnönjakotilanteissa.

Yrittäjät käyttävät asianajajan palveluita yritystoimintaan liittyvissä oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. Asianajaja valvoo yrityksen etuja sopimuksissa esimerkiksi tavarantoimittajien, ostajien ja rahoittajien kanssa. Asianajaja antaa neuvoja myös mm. työsopimusten, lisenssi-, agentti- ja jälleenmyyntisopimusten teossa. Yhden työn osa-alueen muodostavat yritystoimintaan liittyvät vero-, ympäristö- ja kilpailukysymykset.

Oikeudenkäyntiasiat muodostavat osan työtehtävistä. Tällöin asianajaja edustaa tai avustaa asianosaista tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Rikosasioissa asianajaja avustaa rikoksen uhreja tai syylliseksi epäiltyjä oikeudenkäynneissä ja huolehtii näiden puolesta puhuvien todisteiden ja olosuhteiden esiin tuomisesta. Asianajaja voi toimia myös tuomioistuimen määräämänä julkisena puolustajana oikeusjutussa.

Asianajajien toiminta painottuu usein tiettyihin oikeudellisiin tehtäväalueisiin, ja työ vaihtelee eri oikeudenaloilla.

Liikejuridisia toimeksiantoja hoitavan asianajajan työpäivä koostuu asiakasneuvotteluista joko asiakkaan luona tai asianajotoimistoissa, sopimusten ja kirjelmien laatimisesta, oikeudelliseen tausta-aineistoon tutustumisesta jne. Rikosoikeudellisia juttuja hoitavan asianajajan asiakastapaamiset saattavat tapahtua myös vankilassa.

Oikeudenkäynnit niin riita- kuin rikosasioissakin saattavat kestää useita päiviä joskus jopa viikkoja. Oikeudenkäyntiä edeltää tiivis valmisteluvaihe, jossa tutustutaan asiakirjoihin, neuvotellaan oman päämiehen ja vastapuolen edustajan kanssa, hankitaan todisteluaineistoa ja valmistellaan muuten juttua. Asianajaja on tällöin jutussa kiinni täyspäiväisesti.

Suuri osa asianajotoimistoista on yhden tai kahden asianajajan toimistoja. Asianajajien lisäksi toimistoissa on yleensä muuta toimistohenkilökuntaa. Asianajajan työvälineistä tärkeimmät ovat puhelin ja tietokone. Työssä käytetään paljon erilaista kirjallista aineistoa.

Asianajajien työaika vaihtelee toimeksiantojen mukaan, työtä tehdään tarvittaessa myös viikonloppuisin. Työtahti asianajotoimistoissa on yleensä kova. Työn vuoksi voi joutua matkustamaan eri paikkakunnille.

Työpaikat

Asianajotoimistot. Asianajaja voi olla itsenäinen yrittäjä, osakas yhtiömuotoisessa toimistossa tai toimia toisen palveluksessa tai julkisena oikeusavustajana.

Työn vaatimukset

Asianajajan työ on vaativaa ja vastuullista lakialan asiantuntijatyötä.

Laintuntemuksen lisäksi työ vaatii kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn.

Asiakaspalvelu edellyttää kykyä tulla toimeen ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Ammatissa on osattava kuunnella eri osapuolten näkemyksiä, ongelmia ja toiveita, mutta myös otettava kantaa ja esitettävä asiakkaan ratkaistavaksi vaikeitakin asioita.

Asianajajan tehtävä niin riita- kuin rikosasiassakin on lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvoa päämiehensä oikeutta ja etua.

Hyvä asianajajatapa edellyttää ehdotonta vaitioloa kaikesta siitä, mitä hän saa työssään tietää. Asianajajan on oltava lojaali päämiehelleen.

Laki edellyttää, että asianajaja on rehelliseksi tunnettu. Hänen taloutensa on oltava kunnossa ja hänen tulee olla muutoinkin sopiva harjoittamaan asianajajan tointa.

Ammatissa tarvitaan kielitaitoa.

Työ edellyttää lainsäädännön kehityksen jatkuvaa seuraamista.

Ammatissa on etua hyvästä paineensietokyvystä.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella oikeustiedettä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteen maisteri. Sen lisäksi on suoritettava hyväksytysti asianajajaliiton järjestämä asianajajatutkinto.

Oikeustieteen maisterin on mahdollista pätevöityä varatuomariksi (VT) suorittamalla vuoden kestävä auskultointi eli tuomioistuinharjoittelu.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja oikeustieteen tohtori (OTT) tutkinnot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Asianajaja-nimikettä saa käyttää ainoastaan lakimies, joka on hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jäseneksi. Liittoon pääseminen edellyttää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään neljän vuoden työkokemusta lakimiestehtävistä, joista kahden vuoden kokemusta asianajollisista tehtävistä. Lisäksi on läpäistävä asianajajatutkinto ja oltava lain ja liiton sääntöjen mukaan sopiva tehtävään.

Palkkaus

Asianajajilla on sopimuspalkkaus, joka voi vaihdella paljon. Yksityisyrittäjänä toimivien työtulo riippuu paljolti omasta työpanoksesta ja osaamisesta. Oikeusavustajina toimivat asianajajat ovat virkasuhteisia.

Työmarkkinatiedot
Lakiala

Lakimiehinä, esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä työskentelee yli 12 000 henkeä. Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön.

Suurin osa lakimiehistä työllistyy ensimmäiseksi yksityisen sektorin palvelukseen. Tyypillisin työnantaja yksityisellä sektorilla on asianajotoimisto. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Oikeusnotaareiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

 

Lähinimikkeet

juristi
lakimies
oikeusavustaja
oikeustieteen maisteri

 

 

 

 

 

Asianajaja