Sanoma-, aikakaus- ja muissa lehdissä työskentelevät toimittajat kirjoittavat lehtiin erilaisia juttuja. Työhön kuuluu myös tietojen etsimistä, haastattelujen tekemistä sekä ideointia. Työssä tarvitaan sujuvaa kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.
Lehdistössä työskentelevät toimittajat kirjoittavat lehtiin erilaisia juttuja. Toimituksen työpäivä alkaa tavallisesti uutiskokouksella, jossa päätetään päivän uutisista ja jutuista sekä sovitaan työnjaosta. Jokaisella medialla on omat uutiskriteerinsä, joiden perusteella jutut valitaan.
Jutun kirjoittaminen alkaa tiedon hankkimisella, mihin kuluu valtaosa toimittajan työajasta. Toimittaja etsii taustatietoa aiheesta, sopivia haastateltavia, tutkii tiedotteita ja seuraa uutistoimistojen tarjontaa.
Toimittajat kirjoittavat myös referaatteja useilta eri tahoilta kootun materiaalin perusteella, käyvät tiedotustilaisuuksissa, tekevät haastatteluja ja kirjoittavat myös tavallisia uutisjuttuja pidempiä reportaaseja ja artikkeleita. Toimittajat myös editoivat muiden kirjoittajien tekstejä valmiiksi jutuiksi.
Juttukeikalle toimittaja ottaa yleensä mukaan kynän, lehtiön, nauhurin ja kameran. Haastattelun kysymykset on yleensä mietitty etukäteen. Joskus haastateltava haluaa tietää etukäteen kysymykset tai mitä asiaa juttu käsittelee. Haastattelu voi olla myös avointa keskustelua asiasta, ja toimittaja tekee haastateltavalle lisäkysymyksiä ja tarkentaa asiaa.
Isommissa toimituksissa toimittajat erikoistuvat omiin alueisiinsa, kuten politiikkaan, talouteen, kulttuuriin tai urheiluun. Pienemmissä lehdissä toimittajat kirjoittavat juttuja aiheesta kuin aiheesta. Useilla toimittajilla on yksi tai useampi oma alue, jota he seuraavat, mutta tarvittaessa on hypättävä kollegan housuihin ja paneuduttava asioihin, joita ei tunne entuudestaan.
Työhön saattaa kuulua myös valokuvausta sekä lehden ulkoasun suunnittelua ja taittoa. Useimmissa lehdissä on kuitenkin oma valokuvaaja, mutta varsinkin paikallislehdissä ja pienemmissä sanomalehdissä toimittajat kuvaavat, sillä niillä ei aina ole omaa kuvaajaa. Yleensä toimittaja osallistuu ainakin juttuunsa tulevien kuvien valintaan ja kirjoittaa kuvatekstit.
Toimitussihteeri on toimittaja, joka koordinoi lehden osan tai koko lehden juttujen tekemistä. Hän viimeistelee ja muokkaa tekstit ja vastaa, että kaikki lehteen tulevat jutut ovat ajoissa valmiina. Toimitussihteeri voi myös taittaa. Perustyönä on koota päivän lehden rakenne: sijoittaa ilmoitukset, laskea niiden perusteella lehden koko ja jakaa toimitusosastoille niiden käytettävissä olevat sivumäärät.
Verkkotoimittajat tuottavat sisältöä verkkoon. He kirjoittavat juttuja verkkolehtiin ja muihin verkkopalveluihin. Joissakin tehtävissä vaaditaan www-ohjelmointitaitoja ja verkkotekniikan hallintaa, mutta toisissa medioissa sisällöntuotanto ei juuri eroa tekstinkäsittelystä.
Toimittajan työ on sekä sosiaalista että yksinäistä. Uutis- ja reportaasiaineistoa hankkiessaan toimittaja on tekemisessä lukuisten eri aloja edustavien ihmisten kanssa, mutta jutun hän kirjoittaa yksin. Lehden kokoaminen on tiimityötä, jossa on yleensä mukana useita toimittajia, taittaja ja ehkä myös valokuvaaja. Toimituksen muodostavat pienimmillään päätoimittaja ja toimitussihteeri, suurimmilla lehdillä on satoja toimittajia.
Toimittajalta vaaditaan sopeutumista vaihteleviin tilanteisiin, sillä työskentelyolot saattavat vaihdella saman työpäivän aikana kaatopaikalta cocktail-kutsuille. Työympäristönä toimitus on avokonttori. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone, puhelin, Internet, kynä ja lehtiö.
Sanomalehden toimittajien työ on useimmiten vuorotyötä, mutta työpäivät venyvät usein iltaan. Aikakauslehtien toimittajat tekevät periaatteessa päivätyötä, mutta he työskentelevät usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toimittaja kirjoittaa aina jutun valmiiksi, vaikka työaika olisi jo päättynyt. Toimittajan ammattiin kuuluu myös paljon matkustamista.
Lehdistö. Uutistoimistot. Uusmedia. Radio. Televisio.
Freelancerit eli vapaat toimittajat työskentelevät eri medioille joko freelance-verokortilla tai ammatinharjoittajina.
Lehtitoimittajien on hallittava lehdenteon tuotantoprosessi. Ammatissa on osattava ideoida juttuja ja niiden kuvitusta, kirjoittaa selkeästi ja luovasti lukijaa kiinnostavia tekstejä, rakentaa visuaalisesti ja sisällöllisesti toimiva juttu sekä hallittava tekstin, kuvan ja taiton yhteispeli toimitustyössä.
Uutisjuttujen ohella toimittajat kirjoittavat aikaa vieviä artikkeleita, joiden tekemisessä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja halua ottaa selvää asioista. On myös seurattava tarkkaan muita tiedotusvälineitä pysyäkseen ajan tasalla.
Toimittajalta vaaditaan myös hyvää suomen ja vieraiden kielten taitoa sekä mm. laajaa yleissivistystä, kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, oman erityisosaamisalueen hallintaa ja tietotekniikan osaamista.
Nykyisin on osattava käyttää Internetiä toimitustyössä, hallittava sähköinen sivunsuunnittelu ja kuvankäsittely sekä osattava rakentaa ja käyttää lehden omia sähköisiä arkistoja. Toimittajan on kyettävä työskentelemään tehokkaasti kiireisessäkin työrytmissä.
Toimitusten välillä on eroa. Työskentely uutistoimituksessa vaatii pitkää pinnaa ja stressinsietokykyä, sillä tärkeä uutinen saattaa tulla vasta kymmenen minuuttia ennen toimituksen sulkeutumista. Toisinaan on kirjoitettava myös tylsistä aiheista.
Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Oppiaineiden nimet vaihtelevat tiedotusopista journalistiikkaan, viestintään jne. Tutkintojen nimet vaihtelevat koulutusta antavasta yliopistosta ja sen tiedekunnasta riippuen. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).
Toimittajien palkat määräytyvät alan työehtosopimusten mukaan. Suomen Journalistiliitto (SJL) on solminut työehtosopimukset työnantajien kanssa.
Toimituksellista työtä tekevälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka, jonka suuruuteen vaikuttaa työtehtävä, alan työkokemuksen määrä ja koulutus. Kuukausipalkan päälle maksetaan myös erilaisia lisiä, kuten korvauksia valokuvista, ilta-, yö- ja sunnuntaivuorolisiä sekä ylityö-, varallaolo- ja hälytyskorvauksia.
Lehdistön freelancerit eivät ole työehtosopimusten piirissä. He neuvottelevat palkkioistaan toimeksiantajiensa kanssa.
Toimitus- ja tiedotustyö
Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työmarkkinat vetävät. Samalla työpaikkojen määrä sanomalehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt. Toisaalta verkkoon tehtävä toimitustyö on viime vuosina työllistänyt enemmän.
Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Freelance-työ on yleistynyt, koska vakinaista työpaikkaa ei riitä jokaiselle. Freelancena työskentelevä toimittaja, vapaa toimittaja, tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.
Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän vakinaisten työsuhteiden vähentyessä ja uusien alalle tulevien myötä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä sekä alipalkattuja, ja vastaavasti työsuhteiset toimittajat usein ylityöllistettyjä.
Alan kokonaistyöllistävyyden arvioidaan säilyvän suurin piirtein samalla tasolla. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä toimitus- ja tiedotustehtäviin. Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. On osattava tuottaa sisältöä eri medioihin.
Suomen Journalistiliitossa on yhteensä noin 15 600 jäsentä, opiskelijat ja eläkeläiset pois lukien noin 11 600 henkilöä. He työskentelevät lehdistössä, radiossa, televisiossa, kustannusyrityksissä ja verkkomediassa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina.
Suomen freelance-journalistit ry:hyn kuuluu yli 1 200 jäsentä. He työskentelevät eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.
Tiedottajina, tiedotuspäälliköinä, viestintäpäälliköinä, viestintäjohtajina tms. toimii noin 3 000 viestinnän ammattilaista. Työllisyystilanne on vakaa, mutta suhdanneherkkä.Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä, joihin työntekijät palkataan tietyn projektin ajaksi.
toimitussihteeri
erikoistoimittaja
aluetoimittaja
politiikan toimittaja
taloustoimittaja
kulttuuritoimittaja
pääkirjoitustoimittaja
kaupunkitoimittaja
