Toimittaja

Johdanto

Toimittajat työskentelevät sanoma-, aikakaus- ja muiden lehtien toimituksissa sekä muun median palveluksessa. Toimittajat kirjoittavat erilaisia juttuja sekä etsivät tietoa, tekevät haastatteluja ja ideoivat. Ammatissa tarvitaan sujuvaa kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Lehdistössä työskentelevät toimittajat kirjoittavat lehtiin erilaisia juttuja. Toimituksen työpäivä alkaa tavallisesti uutiskokouksella, jossa päätetään päivän uutisista ja jutuista sekä sovitaan työnjaosta. Jokaisella medialla on omat uutiskriteerinsä, joiden perusteella jutut valitaan.

Jutun kirjoittaminen alkaa tiedon hankkimisella, mihin kuluu valtaosa toimittajan työajasta. Toimittaja etsii taustatietoa aiheesta, sopivia haastateltavia, tutkii tiedotteita ja seuraa uutistoimistojen tarjontaa.

Toimittajat kirjoittavat myös referaatteja useilta eri tahoilta kootun materiaalin perusteella, käyvät tiedotustilaisuuksissa, tekevät haastatteluja ja kirjoittavat myös tavallisia uutisjuttuja pidempiä reportaaseja ja artikkeleita. Toimittajat myös editoivat muiden kirjoittajien tekstejä valmiiksi jutuiksi.

Juttukeikalle toimittaja ottaa yleensä mukaan kynän, lehtiön, nauhurin ja kameran. Haastattelun kysymykset on yleensä mietitty etukäteen. Joskus haastateltava haluaa tietää etukäteen kysymykset tai mitä asiaa juttu käsittelee. Haastattelu voi olla myös avointa keskustelua asiasta, ja toimittaja tekee haastateltavalle lisäkysymyksiä ja tarkentaa asiaa.

Isommissa toimituksissa toimittajat erikoistuvat omiin alueisiinsa, kuten politiikkaan, talouteen, kulttuuriin tai urheiluun. Pienemmissä lehdissä toimittajat kirjoittavat juttuja aiheesta kuin aiheesta. Useilla toimittajilla on yksi tai useampi oma alue, jota he seuraavat, mutta tarvittaessa on hypättävä kollegan housuihin ja paneuduttava asioihin, joita ei tunne entuudestaan.

Työhön saattaa kuulua myös valokuvausta sekä lehden ulkoasun suunnittelua ja taittoa. Useimmissa lehdissä on kuitenkin oma valokuvaaja, mutta varsinkin paikallislehdissä ja pienemmissä sanomalehdissä toimittajat kuvaavat, sillä niillä ei aina ole omaa kuvaajaa. Yleensä toimittaja osallistuu ainakin juttuunsa tulevien kuvien valintaan ja kirjoittaa kuvatekstit.

Toimitussihteeri on toimittaja, joka koordinoi lehden osan tai koko lehden juttujen tekemistä. Hän viimeistelee ja muokkaa tekstit ja vastaa, että kaikki lehteen tulevat jutut ovat ajoissa valmiina. Toimitussihteeri voi myös taittaa. Perustyönä on koota päivän lehden rakenne: sijoittaa ilmoitukset, laskea niiden perusteella lehden koko ja jakaa toimitusosastoille niiden käytettävissä olevat sivumäärät.

Verkkotoimittajat tuottavat sisältöä verkkoon. He kirjoittavat juttuja verkkolehtiin ja muihin verkkopalveluihin. Joissakin tehtävissä vaaditaan www-ohjelmointitaitoja ja verkkotekniikan hallintaa, mutta toisissa medioissa sisällöntuotanto ei juuri eroa tekstinkäsittelystä.

Toimittajan työ on sekä sosiaalista että yksinäistä. Uutis- ja reportaasiaineistoa hankkiessaan toimittaja on tekemisessä lukuisten eri aloja edustavien ihmisten kanssa, mutta jutun hän kirjoittaa yksin. Lehden kokoaminen on tiimityötä, jossa on yleensä mukana useita toimittajia, taittaja ja ehkä myös valokuvaaja. Toimituksen muodostavat pienimmillään päätoimittaja ja toimitussihteeri, suurimmilla lehdillä on satoja toimittajia.

Toimittajalta vaaditaan sopeutumista vaihteleviin tilanteisiin, sillä työskentelyolot saattavat vaihdella saman työpäivän aikana kaatopaikalta cocktail-kutsuille. Työympäristönä toimitus on avokonttori. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone, puhelin, Internet, kynä ja lehtiö.

Sanomalehden toimittajien työ on useimmiten vuorotyötä, mutta työpäivät venyvät usein iltaan. Aikakauslehtien toimittajat tekevät periaatteessa päivätyötä, mutta he työskentelevät usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toimittaja kirjoittaa aina jutun valmiiksi, vaikka työaika olisi jo päättynyt. Toimittajan ammattiin kuuluu myös paljon matkustamista.

 

Työpaikat

Lehdistö. Uutistoimistot. Uusmedia. Radio. Televisio.

Freelancerit eli vapaat toimittajat työskentelevät eri medioille joko freelance-verokortilla tai ammatinharjoittajina.

 

Työn vaatimukset

Lehtitoimittajien on hallittava lehdenteon tuotantoprosessi. Ammatissa on osattava ideoida juttuja ja niiden kuvitusta, kirjoittaa selkeästi ja luovasti lukijaa kiinnostavia tekstejä, rakentaa visuaalisesti ja sisällöllisesti toimiva juttu sekä hallittava tekstin, kuvan ja taiton yhteispeli toimitustyössä.

Uutisjuttujen ohella toimittajat kirjoittavat aikaa vieviä artikkeleita, joiden tekemisessä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja halua ottaa selvää asioista. On myös seurattava tarkkaan muita tiedotusvälineitä pysyäkseen ajan tasalla.

Toimittajalta vaaditaan myös hyvää suomen ja vieraiden kielten taitoa sekä mm. laajaa yleissivistystä, kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, oman erityisosaamisalueen hallintaa ja tietotekniikan osaamista.

Nykyisin on osattava käyttää Internetiä toimitustyössä, hallittava sähköinen sivunsuunnittelu ja kuvankäsittely sekä osattava rakentaa ja käyttää lehden omia sähköisiä arkistoja. Toimittajan on kyettävä työskentelemään tehokkaasti kiireisessäkin työrytmissä.

Toimitusten välillä on eroa. Työskentely uutistoimituksessa vaatii pitkää pinnaa ja stressinsietokykyä, sillä tärkeä uutinen saattaa tulla vasta kymmenen minuuttia ennen toimituksen sulkeutumista. Toisinaan on kirjoitettava myös tylsistä aiheista.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Oppiaineiden nimet vaihtelevat tiedotusopista journalistiikkaan, viestintään jne. Tutkintojen nimet vaihtelevat koulutusta antavasta yliopistosta ja sen tiedekunnasta riippuen. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimittajien palkat määräytyvät alan työehtosopimusten mukaan. Suomen Journalistiliitto (SJL) on solminut työehtosopimukset työnantajien kanssa.

Toimituksellista työtä tekevälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka, jonka suuruuteen vaikuttaa työtehtävä, alan työkokemuksen määrä ja koulutus. Kuukausipalkan päälle maksetaan myös erilaisia lisiä, kuten korvauksia valokuvista, ilta-, yö- ja sunnuntaivuorolisiä sekä ylityö-, varallaolo- ja hälytyskorvauksia.

Lehdistön freelancerit eivät ole työehtosopimusten piirissä. He neuvottelevat palkkioistaan toimeksiantajiensa kanssa.

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

toimitussihteeri
erikoistoimittaja
aluetoimittaja
politiikan toimittaja
taloustoimittaja
kulttuuritoimittaja
pääkirjoitustoimittaja
kaupunkitoimittaja

 

 

Toimittaja