Toimituspäällikkö

Johdanto

Toimituspäällikön perustehtävänä on lehden sisällön suunnittelu ja kehittäminen sekä ylin työnjohto. Suuressa toimituksessa on tavallisesti yksi tai useampi toimituspäällikkö. Ammatissa tarvitaan toimitustyön hyvää tuntemusta ja työkokemusta sekä esimiesosaamista ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Toimituspäällikkö johtaa päätoimittajan rinnalla lehden, radion, television tai muun viestimen toimitustyötä. Toimituspäällikön perustehtävänä on toimitustyön sekä lehden sisällön suunnittelu ja kehittäminen sekä ylin työnjohto.

Toimituspäällikkö seuraa maailman menoa lehden kohderyhmien, lukijoiden ja ilmoittajien, näkökulmasta ja tuo toimitukseen uusia juttuideoita myös lehdenteon aikana. Hän päättää usein myös julkaistavista jutuista ja niiden näkökulmista.

Toimitustyön johtamisen ohella toimituspäällikkö joutuu sovittamaan yhteen viestimen hallinnon ja levikkipuolen intressejä lehden toimituksellisten päämäärien ja tavoitteiden kanssa. Hän ohjaa käytännössä toimituksen työskentelyä keskustelemalla toimittajien kanssa ja antamalla valmiita juttuaiheita.

Myös lehden levikin ja ilmoitusmyynnin kehittäminen ja vastaavasti radiossa ja televisiossa kuuntelijoiden ja katselijoiden määrän lisääminen voi kuulua toimituspäällikön vastuulle. Tällöin hänen tehtävänään on lehden juttujen sekä radion ja television ohjelmien kehittäminen yhdessä myynnin ja markkinoinnin kanssa.

Pienemmissä lehdissä ja radioasemilla kaikki toimitukselliset työntekijät tekevät kaikkea toimitustyötä, ja myös toimituksen johto kirjoittaa säännöllisesti juttuja. Päätoimittajan työajasta entistä enemmän aikaa kuluu viestimen taloudelliseen ja hallinnolliseen kehittämiseen, jolloin toimituspäällikön harteille jää viestimen toimitustyön johtaminen sekä toimituksen esimiehenä toiminen.

Työpaikasta riippuen hän päättää rekrytoinneista ja toimituksen käyttämistä ulkopuolisista alihankkijoista, kuten freelancer-toimittajilta ja -kuvaajilta ostettavista jutuista ja kuvista.

Uusmediapuolella toimituspäällikköä vastaa projektipäällikkö, jolla on uusmediayrityksen tuotannollisessa suunnittelussa avainrooli. Hän johtaa tuotantotiimiä, vastaa tuotantobudjetista, huolehtii resurssien jakamisesta, tiimin kokoamisesta ja usein myös asiakassuhteen hoitamisesta tuotannon aikana.

Toimituspäällikkö työskentelee pääasiassa toimituksessa omassa työhuoneessaan. Työympäristö on varsin sosiaalinen, sillä toimituspäällikkö toimii eräänlaisena linkkinä toimituksen ja lehden muiden osastojen välillä sekä hoitaa usein myös lehden suhteita muuhun yhteiskuntaan.

Toimituspäällikön työaika on yleensä säännöllinen, eikä hän tee säännöllisesti vuorotyötä kuten tavalliset toimittajat, vaikka hän voi joutua myös vuorotyöhön. Kaikki tekevät tarvittaessa ylitöitä ja tulevat töihin viikonloppuisin.

 

Työpaikat

Lehdistö. Radio. Televisio. Uutistoimistot.

 

Työn vaatimukset

Toimituspäälliköllä tulee olla vankka journalistinen kokemus, ja hänen on hallittava hyvin toimittajan työ sekä toimituksen tuotantoprosessi.

Ammatissa on osattava ideoida juttuja sekä niiden kuvitusta, kirjoittaa selkeästi ja luovasti lukijaa kiinnostavia tekstejä, rakentaa visuaalisesti ja sisällöllisesti toimiva juttu sekä hallittava tekstin, kuvan ja taiton yhteispeli toimitustyössä.

Toimituspäällikkö on toimittajien esimies, ja hän tarvitsee esimiestaitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja sekä kykyä yhteistyöhön ja sovitteluun. Varsinkin suurehkossa työpaikassa joutuu sukkuloimaan toimituksen ja esimerkiksi hallinnon välillä. Lisäksi on osattava tukea ja kannustaa toimituksellista henkilöstöä työssään.

Ammatissa on osattava luovia journalismin ja bisneksen välillä, sillä on ymmärrettävä millainen juttu myy sekä tiedettävä, mitä lukijat haluavat, mutta samalla on pidettävä kiinni journalistisesta linjasta.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan nykyisin entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. Toimitustyössä on hallittava useampia medioita ja on osattava tuottaa journalistista sisältöä eri medioihin.

 

Koulutus

Toimituspäälliköksi edetään yleensä pitkän journalistisen työkokemuksen kautta.

Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Oppiaineiden nimet vaihtelevat tiedotusopista journalistiikkaan, viestintään jne. Tutkintojen nimet vaihtelevat koulutusta antavasta yliopistosta ja sen tiedekunnasta riippuen. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimituspäällikön palkka määräytyy osaamisen ja työkokemuksen mukaan. Suomen Journalistiliitto (SJL) on solminut työehtosopimukset työnantajien kanssa. Niissä on määritelty toimituksellista työtä tekevien vähimmäispalkka, jonka suuruuteen vaikuttavat työtehtävä, alan työkokemuksen määrä ja koulutus. Toimituspäälliköllä voi olla myös sopimuspalkka.

 

Työmarkkinatiedot
Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

ohjelmapäällikkö
päätoimittaja

 

 

 

Toimituspäällikkö