Radiossa ja televisiossa työskentelevät toimittajat osallistuvat monenlaisten ohjelmien tekemiseen. Juontamisen lisäksi tehtäviin kuuluu ohjelman suunnittelua ja taustatyötä. Radio- ja tv-toimittajilta vaaditaan laajaa yleissivistystä ja yhteiskuntatuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja. Radiossa korostuu hyvä radioääni, televisiossa myös siisti ulkoinen olemus.
Radio- ja televisiotoimittajan työ on tietojen hankkimista, muokkaamista ja välittämistä katselijoille ja kuuntelijoille.
Työskentely näissä joukkoviestimissä poikkeaa lehdentoimittajan työstä siten, että lehdissä tiedonvälitys perustuu tekstiin ja kuvaan, kun se radiossa perustuu ääneen ja puheeseen, televisiossa myös liikkuvaan kuvaan.
Radio- ja televisiotoimittajien työnkuvaan vaikuttaa se, minkä kanavan palveluksessa työskennellään ja mitä ohjelmaa tehdään. Nykypäivänä tiedon välittämisen rinnalle on noussut viihteellisyys ja elämyksien välittäminen.
Juontamisen lisäksi radio- ja tv-toimittajan työhön kuuluu ohjelman tai haastattelun suunnittelu. Toimittajilta odotetaan omia ideoita, jotka toimitussihteeri mahdollisuuksien mukaan hyväksyy.
Taustatyö vie oman aikansa. Toimittajan on perehdyttävä aiheisiinsa mm. lukemalla ja haastattelemalla. Nopeatempoisia uutis- ja ajankohtaislähetyksiä lukuun ottamatta radio- ja tv-ohjelmien tekoon kuluu yleensä runsaasti aikaa.
Radiotoimittajat juontavat uutislähetyksiä ja radioselostuksia (esim. urheilutapahtumien) sekä tekevät dokumenttiohjelmia, kontaktiohjelmia, radiokuunnelmia ja musiikkiformaattiohjelmia.
Televisiotoimittajat juontavat monenlaisia televisio-ohjelmia sekä tekevät ohjelmien taustatoimittamista ja inserttejä (lyhyehköjä ohjelmia, kuvanauhoja). Ohjelmatyyppejä ovat urheiluraportit, keskusteluohjelmat, uutisjutut, insertit, pisteohjelmat sekä reportaasit ja dokumenttiohjelmat.
Työ studiossa on sosiaalista, esimerkiksi uutista radio- tai televisiolähetykseen valmisteltaessa toimittaja tekee yhteistyötä äänitarkkailijoiden ja leikkaajien kanssa. TV-työskentely vaatii tyypillisesti paljon taustatyötä, ja siinä korostuu koko työryhmän osuus.
Työssä on sopeuduttava mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Esimerkiksi tiedotustilaisuudessa toimittaja ei voi jäädä passiivisesti kuuntelemaan, vaan hänen on mentävä eturiviin haastattelemaan mikrofoni kädessä.
Työympäristö vaihtelee tekeillä olevan jutun tai uutisen aiheen mukaan. Työajat riippuvat pitkälti työpaikasta ja toimituksesta. Työ voi olla toisinaan olla hyvinkin kiireellistä. Toimittajan työhön voi kuulua paljon matkustelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Suurimmilla kanavilla on omat ulkomaan toimittajansa ja kirjeenvaihtajansa.
Televisiokanavat ja radioasemat.
Radio- ja tv-toimittajalta vaaditaan laajaa yleissivistystä ja yhteiskuntatuntemusta. Tiedonhakutaidot ja ideointikyky ovat myös tarpeen.
Työssä tarvitaan selkeää ilmaisua. Radiossa korostuu hyvä radioääni, televisiossa myös ohjelman ja kanavan edellyttämä ulkoinen olemus ja esiintymistaito.
Vuorovaikutustaidot ovat tarpeen sekä ryhmätyön että haastattelutilanteiden onnistumiseksi.
Pitkäjännitteisyyttä tarvitaan esimerkiksi dokumenttien teossa. Toisissa ohjelmissa korostuu esimerkiksi viihdyttämisen taito.
Tekniikan hallinta korostuu varsinkin radiotyössä, jossa haastattelutilanteessa toimittajan on hallittava nauhurinsa itse. Radiotyössä ohjelmaa saatetaan myös työstää itse, mikä edellyttää kyseisen tekniikan hallintaa.
Kiireiseen työskentelytapaan on sopeuduttava, mikä edellyttää hyvää stressinsietokykyä.
Radio- ja tv-toimittajien työ on etenkin juontotehtävissä julkista, ja he joutuvat toisinaan myös kritiikin kohteiksi.
Jyväskylän yliopistossa voi opiskella journalistiikkaa ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri tai alemman korkeakoulututkinnon humanististen tieteiden kandidaatti.
Tampereen yliopistossa voi opiskella tiedotusoppia, jossa voi suuntautua journalistiikkaan, kuvajournalismiin tai mediakulttuuriin ja viestintään. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri, alempi yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Viestintää voi opiskella useissa yliopistoissa.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).
Toimittajina työskennellään myös muilla koulutustaustoilla.
Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.
Esimerkiksi Yleisradiossa ja MTV:ssä palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Paikallisradioilla on oma työehtosopimuksensa, johon palkka perustuu.
Freelance-toimittajien palkka määräytyy tehdyn työn mukaan.
Toimitus- ja tiedotustyöViestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työmarkkinat vetävät. Samalla työpaikkojen määrä sanomalehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt. Toisaalta verkkoon tehtävä toimitustyö on viime vuosina työllistänyt enemmän.
Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Freelance-työ on yleistynyt, koska vakinaista työpaikkaa ei riitä jokaiselle. Freelancena työskentelevä toimittaja, vapaa toimittaja, tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.
Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän vakinaisten työsuhteiden vähentyessä ja uusien alalle tulevien myötä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä sekä alipalkattuja, ja vastaavasti työsuhteiset toimittajat usein ylityöllistettyjä.
Alan kokonaistyöllistävyyden arvioidaan säilyvän suurin piirtein samalla tasolla. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä toimitus- ja tiedotustehtäviin. Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista ja uusimman tekniikan hallitsemista. On osattava tuottaa sisältöä eri medioihin.
Suomen Journalistiliitossa on yhteensä noin 15 600 jäsentä, opiskelijat ja eläkeläiset pois lukien noin 11 600 henkilöä. He työskentelevät lehdistössä, radiossa, televisiossa, kustannusyrityksissä ja verkkomediassa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina.
Suomen freelance-journalistit ry:hyn kuuluu yli 1 200 jäsentä. He työskentelevät eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.
Tiedottajina, tiedotuspäälliköinä, viestintäpäälliköinä, viestintäjohtajina tms. toimii noin 3 000 viestinnän ammattilaista. Työllisyystilanne on vakaa, mutta suhdanneherkkä.Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä, joihin työntekijät palkataan tietyn projektin ajaksi.
Televisio- ja radiotyöTelevisio- ja radioalan työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosina. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä. Yhä useampi työllistää itsensä em. tavoin vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä. Tämä kuitenkin johtaa helposti markkinoiden täyttymiseen, jolloin freet ovat alityöllistettyjä ja -palkattuja, ja vastaavasti vakinaisessa työsuhteessa olevat ylityöllistettyjä.
Televisioyhtiöt ovat ulkoistaneet ohjelmatuotantojaan, jolloin ne ostavat ohjelmia erilisiltä tuotantoyhtiöiltä, jotka palkkaavat tarvitsemansa tekijät tuotannon vaatimaksi ajaksi. Työskentely on projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.
Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Radio- ja televisioalalle ei ole odotettavissa merkittävää työvoimatarpeen kasvua suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, sillä henkilöstö onkeskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Televisio- ja radioalalle hakeutuvien kannattaa hankkia mahdollisimman monipuoliset taidot, sillä moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia: digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.
filosofian maisteri
erikoistoimittaja
medianomi
ohjelmatoimittaja
päällikkötoimittaja
radiotoimittaja
televisiotoimittaja
toimittaja
TV-toimittaja
yhteiskuntatieteiden maisteri
