Radio- ja televisiotoimittaja

Johdanto

Radiossa ja televisiossa työskentelevät toimittajat osallistuvat monenlaisten ohjelmien tekemiseen. Juontamisen lisäksi tehtäviin kuuluu ohjelman suunnittelua ja taustatyötä. Radio- ja tv-toimittajilta vaaditaan laajaa yleissivistystä ja yhteiskuntatuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja. Radiossa korostuu hyvä radioääni, televisiossa myös siisti ulkoinen olemus.

Työtehtävät

Radio- ja televisiotoimittajan työ on tietojen hankkimista, muokkaamista ja välittämistä katselijoille ja kuuntelijoille.

Työskentely näissä joukkoviestimissä poikkeaa lehdentoimittajan työstä siten, että lehdissä tiedonvälitys perustuu tekstiin ja kuvaan, kun se radiossa perustuu ääneen ja puheeseen, televisiossa myös liikkuvaan kuvaan.

Radio- ja televisiotoimittajien työnkuvaan vaikuttaa se, minkä kanavan palveluksessa työskennellään ja mitä ohjelmaa tehdään. Nykypäivänä tiedon välittämisen rinnalle on noussut viihteellisyys ja elämyksien välittäminen.

Juontamisen lisäksi radio- ja tv-toimittajan työhön kuuluu ohjelman tai haastattelun suunnittelu. Toimittajilta odotetaan omia ideoita, jotka toimitussihteeri mahdollisuuksien mukaan hyväksyy.

Taustatyö vie oman aikansa. Toimittajan on perehdyttävä aiheisiinsa mm. lukemalla ja haastattelemalla. Nopeatempoisia uutis- ja ajankohtaislähetyksiä lukuun ottamatta radio- ja tv-ohjelmien tekoon kuluu yleensä runsaasti aikaa.

Radiotoimittajat juontavat uutislähetyksiä ja radioselostuksia (esim. urheilutapahtumien) sekä tekevät dokumenttiohjelmia, kontaktiohjelmia, radiokuunnelmia ja musiikkiformaattiohjelmia.

Televisiotoimittajat juontavat monenlaisia televisio-ohjelmia sekä tekevät ohjelmien taustatoimittamista ja inserttejä (lyhyehköjä ohjelmia, kuvanauhoja). Ohjelmatyyppejä ovat urheiluraportit, keskusteluohjelmat, uutisjutut, insertit, pisteohjelmat sekä reportaasit ja dokumenttiohjelmat.

Työ studiossa on sosiaalista, esimerkiksi uutista radio- tai televisiolähetykseen valmisteltaessa toimittaja tekee yhteistyötä äänitarkkailijoiden ja leikkaajien kanssa. TV-työskentely vaatii tyypillisesti paljon taustatyötä, ja siinä korostuu koko työryhmän osuus.

Työssä on sopeuduttava mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Esimerkiksi tiedotustilaisuudessa toimittaja ei voi jäädä passiivisesti kuuntelemaan, vaan hänen on mentävä eturiviin haastattelemaan mikrofoni kädessä.

Työympäristö vaihtelee tekeillä olevan jutun tai uutisen aiheen mukaan. Työajat riippuvat pitkälti työpaikasta ja toimituksesta. Työ voi olla toisinaan olla hyvinkin kiireellistä. Toimittajan työhön voi kuulua paljon matkustelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Suurimmilla kanavilla on omat ulkomaan toimittajansa ja kirjeenvaihtajansa.

Työpaikat

Televisiokanavat ja radioasemat.

 

Työn vaatimukset

Radio- ja tv-toimittajalta vaaditaan laajaa yleissivistystä ja yhteiskuntatuntemusta. Tiedonhakutaidot ja ideointikyky ovat myös tarpeen.

Työssä tarvitaan selkeää ilmaisua. Radiossa korostuu hyvä radioääni, televisiossa myös ohjelman ja kanavan edellyttämä ulkoinen olemus ja esiintymistaito.

Vuorovaikutustaidot ovat tarpeen sekä ryhmätyön että haastattelutilanteiden onnistumiseksi.

Pitkäjännitteisyyttä tarvitaan esimerkiksi dokumenttien teossa. Toisissa ohjelmissa korostuu esimerkiksi viihdyttämisen taito.

Tekniikan hallinta korostuu varsinkin radiotyössä, jossa haastattelutilanteessa toimittajan on hallittava nauhurinsa itse. Radiotyössä ohjelmaa saatetaan myös työstää itse, mikä edellyttää kyseisen tekniikan hallintaa.

Kiireiseen työskentelytapaan on sopeuduttava, mikä edellyttää hyvää stressinsietokykyä.

Radio- ja tv-toimittajien työ on etenkin juontotehtävissä julkista, ja he joutuvat toisinaan myös kritiikin kohteiksi.

 

Koulutus

Jyväskylän yliopistossa voi opiskella journalistiikkaa ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri tai alemman korkeakoulututkinnon humanististen tieteiden kandidaatti.

Tampereen yliopistossa voi opiskella tiedotusoppia, jossa voi suuntautua journalistiikkaan, kuvajournalismiin tai mediakulttuuriin ja viestintään. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri, alempi yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Viestintää voi opiskella useissa yliopistoissa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Toimittajina työskennellään myös muilla koulutustaustoilla.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.

Esimerkiksi Yleisradiossa ja MTV:ssä palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Paikallisradioilla on oma työehtosopimuksensa, johon palkka perustuu.

Freelance-toimittajien palkka määräytyy tehdyn työn mukaan.

Työmarkkinatiedot
Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

filosofian maisteri
erikoistoimittaja
medianomi
ohjelmatoimittaja
päällikkötoimittaja
radiotoimittaja
televisiotoimittaja
toimittaja
TV-toimittaja
yhteiskuntatieteiden maisteri