Kulttuurisihteeri

Johdanto

Kulttuurisihteeri järjestää kuntalaisille edellytykset monipuolisiin kulttuuri- ja taidepalveluihin. Kulttuurisihteerin työssä tarvitaan muun muassa kiinnostusta kulttuuriin, organisointitaitoja ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Kunnan kulttuurisihteeri suunnittelee, järjestää, koordinoi ja tuottaa erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Työtehtävät määräytyvät kunnan kulttuuritoimen vuosisuunnitelman mukaan, minkä valmistelussa kulttuurisihteeri on avainasemassa.

Kulttuurisihteeri vaalii paikallista kulttuuriperinnettä sekä luo edellytyksiä omaehtoiselle kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Keskeistä kulttuurisihteerin työssä on kulttuurisen infrastruktuurin kehittäminen kokoamalla verkostoja ja ottamalla huomioon yhteiskunnallisen kehityksen tuomat haasteet sekä kuntalaisten tarpeet.

Kulttuurisihteerit pitävät säännöllisesti yhteyttä alan toimijoihin ja tekevät yhteistyötä heidän kanssaan. He työskentelevät taiteilijoiden, kulttuurijärjestöjen, kunnan luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa. Lisäksi kulttuurisihteerit pitävät yhteyttä musiikkiopistoihin, kirjastoihin, museotoimeen, työväen- ja kansalaisopistojen taidepiireihin sekä läänin taidetoimikuntaan.

Keskeistä työssä on myös kuntalaisten harrastusmahdollisuuksien ja taidekasvatuksen edistäminen. Kuntien kulttuuritoiminnan lähtökohtana on tukea asukkaiden taideharrastuksia myöntämällä avustuksia kulttuuri- ja taideyhdistyksille sekä järjestämällä tilat, välineet ja palkkaamalla ohjaajat.

Kulttuurisihteeri toimii tavallisesti erityisprojektien vastuuhenkilönä. Kunnissa järjestetään vuosittain yksi tai useampi suurempi kulttuuritapahtuma, jonka vastuullisena tuottajana kulttuurisihteeri toimii. Hän ideoi ja suunnittelee tapahtuman ohjelman paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä.

Olennainen osa kulttuurisihteerin työtä on markkinointi- ja tiedotustoiminta. Kulttuurisihteerit tiedottavat paikkakunnan taide- ja kulttuuripalveluista sekä tapahtumista tekemällä mm. esitteitä, julisteita ja ohjelmalehtisiä sekä käyttämällä muita tiedotuskanavia ja informoimalla paikallisia toimittajia.

Kulttuurisihteerin tehtäviin voi kuulua myös hallinto- ja esimiestehtäviä. Tehtäviin kuuluu seurata oman alansa toimintaa, seurata ja valvoa taloutta sekä laatia vuosisuunnitelma ja talousarvio. Kulttuurisihteeri valmistelee esitykset kulttuuriasioista päättävälle lautakunnalle ja toimii hallintokunnan esittelijänä sekä vastaa kulttuuritiloista ja niiden työntekijöistä.

Etenkin pienissä kunnissa kulttuurisihteereillä on paljon käytännön työtehtäviä. Isommassa kunnassa voi olla useita kulttuurisihteereitä, jotka erikoistuvat omiin alueisiinsa, esimerkiksi lastenkulttuuriin, johonkin taidelajiin, eri kieliryhmien kulttuuritoimintaan tai kaupungeissa tiettyyn osaan kaupunkia.

Kulttuurisihteeri saattaa joutua hankkimaan ulkopuolista rahoitusta ja sponsorointia tapahtuminen järjestämiseksi. Syynä tähän ovat kuntien heikentyneet taloudelliset resurssit.

Valtion kulttuuri- ja taidehallinnossa työskentelevien kulttuurisihteerien tai vastaavien tehtävänä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa alueellista ja valtakunnallista kulttuuri- ja taidepolitiikkaa. Järjestön kulttuurisihteerin työtehtävät ovat hyvin samanlaiset kuin kunnassa, mutta kohderyhmänä ovat järjestön jäsenet tai yhteistyökumppanit.

Kulttuurisihteeri työskentelee pääasiassa normaaliin toimistotyöaikaan, mutta silloin tällöin työtä on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kulttuuritapahtumia järjestetään lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin, ja jos kulttuurisihteeri vastaa käytännön järjestelyistä ja esimerkiksi tiedottamisesta tapahtumapaikalla, työtä on myös silloin.

Työrytmi saattaa ajoittain olla kiivas, ja töistä suoriutuminen edellyttää järjestely- ja paineensietokykyä. Työ on yleensä hyvin sosiaalista ja kulttuuripiireihin pääsee halutessaan helposti sisälle ainakin pienemmillä paikkakunnilla.

 

Työpaikat

Kulttuurisihteerit työskentelevät kuntien, järjestöjen ja yksityisten taidelaitosten palveluksessa. Myös valtion kulttuuri- ja taidehallinnossa on kulttuurisihteerin virkoja. Alalla toimii myös yksityisiä yrityksiä, joiden palveluksessa on enimmäkseen kulttuurituottajia.

 

Työn vaatimukset

Kulttuurisihteerin työ vaatii syvää kiinnostusta kulttuuriin sekä hyvää ja monipuolista kulttuurialan ja yhteiskunnan, erityisesti kulttuuripolitiikan sekä ajassa liikkuvien virtausten ja trendien tuntemusta.

Työ vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta kulttuurin ja taiteen ammattilaisten, harrastajien ja kunnan päättäjien sekä yleisön kanssa.

Kulttuurisihteeriltä edellytetään myös laajaa yleissivistystä.

Työssä vaaditaan monipuolista suunnittelu- ja koordinointiosaamista.

Kulttuurisihteerin työssä korostuu itsenäisen harkinnan merkitys, koska vakiintuneita toimintamalleja ei juuri ole olemassa.

Monesti kulttuurisihteerin työ on pitkälti tiedottamista, jolloin hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat tarpeen. Esimerkiksi tiedotusvälineet kääntyvät usein kulttuurisihteerin puoleen saadakseen tietoa tulevista kulttuurihankkeista.

Ammatissa on jatkuvasti seurattava ja hankittava tietoa kulttuuri- ja taide-elämästä ja pidettävä omat tiedot ajan tasalla.

Työ voi olla henkisesti kuormittavaa. Tiukat aikataulut sekä säännöllinen epäsäännöllisyys ovat työn arkipäivää. Tapahtumien ajoittuminen iltoihin sekä viikonloppuihin voi kuormittaa henkisesti.

 

Koulutus

Yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa voi opiskella taide- ja kulttuuriaineita sekä suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti.

Taideteollisella koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon kulttuurituottaja (AMK) kulttuurituotantoon suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuntien kulttuurisihteerien palkat määräytyvät alan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Koulutus, kokemus,

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Lähinimikkeet

kulttuurijohtaja
kulttuuritoimenjohtaja
kulttuurituottaja
kulttuuriohjaaja