Äänitarkkailijan tehtävänä on tarkkailla ääntä televisio- ja radiolähetyksissä. Äänitarkkailijat tekevät myös elokuvanauhoituksia ja siirtävät äänityksiä eri välineiltä toisille. Työssä vaaditaan teknisen osaamisen lisäksi ääni-ilmaisun hallintaa, hyvää kuuloa ja yhteistyötaitoja.
Äänitarkkailija tarkkailee televisio- ja radiolähetyksissä ääntä. Hän huolehtii siitä, että puheen, musiikin jne. voimakkuus ja laatu ovat oikealla tasolla. Studion ulkopuolella äänitarkkailijat tekevät mm. elokuvanauhoituksia ja siirtävät äänityksiä eri välineiltä toisille.
Äänitarkkailijan työ on monipuolista. Työssä on hallittava äänilaitteisto ja tallennus sekä ääni-ilmaisu ja musiikki. Television ja filmin äänitarkkailijoiden on tunnettava myös kuvallista ilmaisua voidakseen ymmärtää kuvan ja äänen suhdetta toisiinsa.
Äänitarkkailija työskentelee yhdessä toimittajan sekä muun ohjelmatiimin kanssa, ulkolähetyspaikoilla myös muiden ihmisten kanssa. Työssään hän käyttää äänilaitteistoja ja -ohjelmistoja sekä tallennusvälineitä kuten mikrofoneja ja nauhureita.
Työympäristö vaihtelee tehtävien mukaan studiosta lähetyspaikoille, joten työhön kuuluu myös matkustamista. Äänitarkkailua tehdään myös äänitysstudioissa, konserteissa, festivaaleilla, teatteriesityksissä jne. Työajat vaihtelevat.
Radio- ja televisioyhtiöt, elokuva- ja videotuotantoyhtiöt.
Äänitarkkailijalta vaaditaan teknistä osaamista. Työssä tarvitaan myös luovuutta ja ääni-ilmaisun hallintaa.
Hyvä tekninen tietous erityisesti sähkötekniikasta ja laitteiden toimintojen ymmärtäminen on tarpeen.
Työ edellyttää joustavuutta ja yhteistyökykyä, sillä äänitarkkailija työskentelee yhdessä muun teknisen käyttöhenkilökunnan kanssa, tiedotusvälineissä myös toimittajien.
Fyysisistä ominaisuuksista erinomainen kuulo on luonnollisesti tärkein. Hyvä fyysinen kunto on tarpeen välineistön siirtelyä vaativissa ulkolähetyksissä.
Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa elokuva- ja lavastustaiteen osastolla taiteen maisterin tai taiteen kandidaatin tutkinnon elokuvaäänitystä ja äänisuunnittelua opiskellen.
Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen maisterin ja kandidaatin tutkinnot valo- ja äänisuunnittelussa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvan ja television opintoihin suuntautuen.
Toisella asteella voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, media-assistentti. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.
Palkkaus perustuu sovellettavaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan. Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.
Elokuva-ala
Elokuva-alalla tehdään projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä.Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi.
Elokuva-alan oppilaitoksista valmistuvien suuren määrän vuoksi kaikille ei riitä alan töitä. Tämä koskee sekä taiteellisiin että tuotannollisiin tehtäviin kouluttautuneita. Ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.
Televisio- ja radiotyöTelevisio- ja radioalan työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosina. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä. Yhä useampi työllistää itsensä em. tavoin vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä. Tämä kuitenkin johtaa helposti markkinoiden täyttymiseen, jolloin freet ovat alityöllistettyjä ja -palkattuja, ja vastaavasti vakinaisessa työsuhteessa olevat ylityöllistettyjä.
Televisioyhtiöt ovat ulkoistaneet ohjelmatuotantojaan, jolloin ne ostavat ohjelmia erilisiltä tuotantoyhtiöiltä, jotka palkkaavat tarvitsemansa tekijät tuotannon vaatimaksi ajaksi. Työskentely on projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.
Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Radio- ja televisioalalle ei ole odotettavissa merkittävää työvoimatarpeen kasvua suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, sillä henkilöstö onkeskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Televisio- ja radioalalle hakeutuvien kannattaa hankkia mahdollisimman monipuoliset taidot, sillä moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia: digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.
media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri
teatteritaiteen maisteri
TV-äänitarkkailija
