Paloesimies

Johdanto

Paloesimies kuuluu pelastuslaitoksen alipäällystöön. Hänen alaisinaan pelastuslaitoksessa työskentelevät palomiehet. Paloesimies johtaa pelastustoimia sekä asemapalvelua käytännön tasolla. Paloesimieheksi aikovalla on oltava johtamistaitoa, kyky toimia ryhmän jäsenenä sekä hyvä fyysinen kunto.

Työtehtävät

Paloesimies on palomiesten työnjohtaja. Hän toimii sammutusyksikön esimiehenä ja yksikön johtajana sammutus- ja pelastustilanteissa.

Paloesimies järjestelee ja johtaa eri viranomaisten toimenpiteitä suuronnettomuustilanteessa. Paloesimies pystyy toimimaan myös sairaankuljetustoiminnan esimiehenä ja vastaamaan sairaankuljetuksen toimintavalmiudesta.

Liikenneonnettomuuksien ja ympäristövahinkojen hoito kuuluu pelastuslaitoksen ja siten myös paloesimiehen toimenkuvaan.

Paloesimies johtaa myös työvuoronsa hälytysvalmiuden ylläpitoa ja asemapalvelua. Tähän sisältyy mm. työvuoron liikuntaharjoituksien ohjaamista ja palokunnan kaluston huollon johtamista.

Paloesimiestehtäviin kuuluu muun ohella palonehkäisytehtäviä sekä koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksien järjestämistä pelastustoimen eri osa-alueilla.

Ensitoimiin tarvittava osasto on välittömässä hälytysvalmiudessa paloasemalla. Hälytyksen sattuessa palomiehet ja paloesimies siirtyvät kohteeseen tarvittavan kaluston kanssa.

Ammattipalokunnan lähtövalmius on 60 sekuntia hälytyksestä. Matkan aikana palomiehet varustautuvat sammutustyöhön pukemalla ylleen henkilökohtaiset työvarusteensa.

Paloesimiehen työ on vuorotyötä. Kuten palomiehillä, myös paloesimiehillä on yleensä yksi vuorokausi töitä ja 3 vuorokautta vapaata. Yöllä hälytysten päivystäjä valvoo muiden palomiesten nukkuessa, mutta heidän on oltava toimintavalmiudessa heti hälytyksen tultua.

 

Työpaikat

Alueellisten pelastuslaitosten (22 kpl) paloasemat, jotka sijaitsevat kunnissa eri puolilla Suomea.

Työn vaatimukset

Paloesimies johtaa ja organisoi käytännön sammutustyötä ja jakaa käskyjä palomiehille. Ammatissa tarvitaan johtamistaitoja, esimiesosaamista ja organisointikykyä.

Paloesimies joutuu tekemään sammutus- ja pelastustehtävien johtamiseen liittyvät päätökset nopean tilannearvion perusteella. Ongelmanratkaisutaidot ovat työssä tarpeen.

Ryhmätyötaidot ovat välttämättömiä, koska esimiehen on tultava hyvin toimeen alaistensa kanssa. Ryhmätyö on saatava toimimaan myös erittäin vaativissa työolosuhteissa.

Työ on itsenäistä ja vastuullista ja edellyttää vankkaa ammattitaitoa sekä kykyä ja halua kehittää itseään työssään.

Ammatissa tulee hallita myös tietotekniikan käyttö.

Paloesimiehen työ edellyttää hyvää fyysistä kuntoa ja psyykkistä soveltuvuutta alalle. Hyvä stressinsietokyky on tarpeen.

 

Koulutus

Pelastusalan alipäällystötutkinnon voi suorittaa Kuopiossa Pelastusopiston alipäällystökurssilla.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Alipäällystötutkinto tai alipäällystön kelpoisuuden tuottanut aikaisempi tutkinto pelastusalan oppilaitoksessa.

Palkkaus

Palo- ja pelastusalan henkilöstön palkka kunnalla perustuu kunnalliseen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta palkanosuudesta. Lisäksi maksetaan työaikalisiä, joita ovat esimerkiksi ilta-, yö-, vuoro- ja sunnuntailisät.

Työmarkkinatiedot
Palo- ja pelastustoimi

Pelastuslaitoksilla on päätoimista henkilöstöä noin 5 800. Henkilöstöstä suurin osa on pelastustoimintaan osallistuvaa päällystöä, alipäällystöä ja miehistöä sekä ensihoitopalveluissa työskenteleviä. Pelastuslaitokset työllistävät myös muissa tehtävissä.

Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joissa on pelastustoimen tehtävien hoitamista varten pelastuslaitos. Kunnat vastaavat pelastustoimesta määrätyllä alueella. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apuna sopimuspalokuntia, esimerkiksi vapaaehtoispalokuntaa tai tehdaspalokuntaa. Sopimuspalokuntia on noin 700, ja niissä on hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia noin 13 400.

Pelastustoimeen kouluttautuneet työllistyvät hyvin. Työpaikkoja vapautuu lähinnä työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Julkisen sektorin rahoitustilanne vaikuttaa pelastusalan työpaikkojen määrään. Työllisyyttä edistää laki, joka velvoittaa kuntia säilyttämään tietyn tasoisen pelastuslaitoksen lähtövalmiuden, joka edellyttää siihen tarvittavaa miehistövahvuutta.

Pelastustoimi työllistää myös Pelastusopistossa, sisäasiainministeriön pelastusosastolla ja aluehallintoviraston pelastusosastolla.

Lisäaineistot

Suojelu- ja pelastusalan ammatteja. Video. Työministeriö 2000.

 

Lähinimikkeet

ruiskumestari