Hätäkeskuspäivystäjä

Johdanto

Hätäkeskuspäivystäjä työskentelee hätäkeskuksessa, jossa hän vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävänä on selvittää, mitä on tapahtunut ja missä sekä hälyttää soveltuvin apu paikalle. Työ on vaativaa ja vastuullista arviointia ja ohjausta. Työhön kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen.

Työtehtävät

Hätäkeskuspäivystäjä työskentelee Hätäkeskuslaitoksessa ottaen vastaan hätänumeroon 112 tulevia avunpyyntöjä. Avunpyynnöt voivat koskea meneillään olevaa rikosta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, äkillisesti sairastuneita tai vammautuneita ihmisiä, liikenneonnettomuuksia, tulipaloja tai vaikkapa sosiaalisia hätätilanteita.

Päivystäjän tehtävänä on selvittää hätänumeroon soittaneelta, mitä on tapahtunut ja missä, mikä on tehtävän riskiluokka sekä hälyttää soveltuvin apu paikalle. Lisäksi hätäkeskuspäivystäjän on arvioitava potilaan terveydellinen riski tapahtuma- ja tilatietojen avulla, tunnistettava sosiaaliset hätätilanteet sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten antaman avun tarve.

Hätäkeskuspäivystäjä kykenee tietojärjestelmän tietojen ja oman harkintakykynsä perusteella tekemään arvion avun tarpeesta sekä välittämään oikeanlaisen tiedon viranomaisille. Hätäkeskuspäivystäjän neuvot ovat usein ensimmäinen viranomaisapu hädänalaiselle ihmiselle.

Hätäkeskuspäivystäjä käyttää apunaan hätäkeskustietojärjestelmää. Numeron 112 kautta hädässä oleva saa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen kiireellisen avun. Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalvelut koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päivystäjän työ on kolmivuorotyötä.

 

Työpaikat

Hätäkeskuslaitos, jonka alaisuudessa toimii kuusi hätäkeskusta; Keravalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Turussa sekä Vaasassa.

 

Työn vaatimukset

Hätäkeskuspäivystäjän työn vaativuuteen kuuluu kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen.

Päivystäjä antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita sekä tukee hälytettyjä yksiköitä tehtävässä.

Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen tavoitteena on valmentaa hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn aina hätäpuheluiden vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan.

Koulutus antaa valmiudet arvioida hätäilmoitusten edellyttämän avuntarpeen ja hälyttää sen perusteella apua poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköiltä.

 

Koulutus

Hätäkeskuspäivystäjän koulutus on Pelastusopiston (Kuopio) ja Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) sekä Hätäkeskuslaitoksen suunnittelema kokonaisuus, joka johtaa hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä (op). Opinnot kestävät 1,5 vuotta.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Hätäkeskuslaitoksen päivystystehtäviin voivat hakeutua hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutuksen suorittaneet sekä poliisikoulutuksen saaneet.

 

 

Palkkaus

Hätäkeskuslaitoksessa on käytössä viraston omaan virkaehtosopimukseen perustuva palkkausjärjestelmä, jossa palkka koostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Lisäksi maksetaan työaikalisiä ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Palo- ja pelastustoimi

Pelastuslaitoksilla on päätoimista henkilöstöä noin 5 800. Henkilöstöstä suurin osa on pelastustoimintaan osallistuvaa päällystöä, alipäällystöä ja miehistöä sekä ensihoitopalveluissa työskenteleviä. Pelastuslaitokset työllistävät myös muissa tehtävissä.

Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joissa on pelastustoimen tehtävien hoitamista varten pelastuslaitos. Kunnat vastaavat pelastustoimesta määrätyllä alueella. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apuna sopimuspalokuntia, esimerkiksi vapaaehtoispalokuntaa tai tehdaspalokuntaa. Sopimuspalokuntia on noin 700, ja niissä on hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia noin 13 400.

Pelastustoimeen kouluttautuneet työllistyvät hyvin. Työpaikkoja vapautuu lähinnä työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Julkisen sektorin rahoitustilanne vaikuttaa pelastusalan työpaikkojen määrään. Työllisyyttä edistää laki, joka velvoittaa kuntia säilyttämään tietyn tasoisen pelastuslaitoksen lähtövalmiuden, joka edellyttää siihen tarvittavaa miehistövahvuutta.

Pelastustoimi työllistää myös Pelastusopistossa, sisäasiainministeriön pelastusosastolla ja aluehallintoviraston pelastusosastolla.

Poliisit

Poliisi työllistää organisaatiossaan yhteensä noin 10 000 henkilöä. Poliiseja on henkilöstöstä noin 7 300. He työskentelevät päälliköinä, päällystössä, alipäällystössä, miehistössä ja vartijoina. Poliisi työllistää muissa tehtävissä esimerkiksi toimistotyöntekijöitä.

Poliisi työllistää paikallispoliisin 11 poliisilaitoksen pääpoliisiasemilla, poliisiasemilla, poliisin palvelupisteissä ja yhteispalvelupisteissä. Valtakunnallisia yksiköitä ovat Keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisi työllistää myös sisäministeriössä ja Poliisihallituksessa.

Poliisien työllisyyttä ylläpitää tehtävien lakisääteisyyden lisäksi se, että tehtävien hoitaminen edellyttää riittävää määrää henkilöstöä. Koulutusmäärät on pyritty sovittamaan vastaamaan työntekijöiden tarvetta. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä on laskenut viime vuosina. Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa.

Työllisyystilanne on heikentynyt varsinkin vastavalmistuneilla. Poliisi rekrytoi tarpeen mukaan. Virkojen täyttäminen ja uusien virkojen perustaminen riippuvat kuitenkin pitkälti rahoituksesta. Työllistymiseen vaikuttaa myös halukkuus muuttaa tarvittaessa muualle Suomeen työn perässä.

Poliisien määrä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 poliiseja arvioidaan olevan 6 500. Toimintaympäristön muuttuessa nopeasti poliisin supistuvat resurssit ovat ristiriidassa lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien ja kansalaisten odotusten kanssa.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.