TV-, elokuva- ja videokääntäjä

Johdanto

Tv-, elokuva- ja videokääntäjät tekstittävät ohjelmia ja elokuvia suomeksi tai ruotsiksi. Lisäksi he suomentavat selostuksia ja ohjaavat lastenelokuvien dubbausta eli jälkiäänitystä. Näitä ns. AV-kääntäjiä työskentelee mm. tv-yhtiöissä ja maahantuojien palveluksessa, myös freelance-työ on yleistä. Työssä tarvitaan kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, yleissivistystä ja äidinkielen hyvää hallintaa.

Työtehtävät

Televisio- ja video-ohjelmien sekä elokuvien parissa työskenteleviä kääntäjiä voidaan kutsua myös AV-kääntäjiksi. Lyhenne tulee sanasta audiovisuaalinen. He tekstittävät vieraskielisiä ohjelmia ja elokuvia suomeksi tai ruotsiksi. Tekstitettävät ohjelmat voivat olla näytelmällisiä tai dokumentaarisia.

Ulkomaisten ohjelmien tekstittämisen lisäksi kääntäjät myös suomentavat selostuksia esimerkiksi luontodokumentteihin. He myös ohjaavat animaatioiden dubbausta eli jälkiäänitystä, jota Suomessa tehdään yleensä vain lastenelokuviin.

Työ alkaa aina ohjelman ennakkokatselulla ja esittelymateriaaliin tutustumisella. Toisinaan kääntäjä laatii itse ohjelmasta lyhyen esitteen sekä nimeää ohjelman. Käännöstyössä on otettava huomioon, että tiivistettyjen repliikkien on mahduttava tv-ruutuun. Tilaa on vain noin 40 merkille, joten ainoastaan olennaisin voidaan tekstittää.

Kääntäjä tekstittää ohjelman joko nauhoituksessa, suorassa lähetyksessä tai ajastaa ohjelman tekstilevykkeelle lähetyksessä tapahtuvaa tekstitystä varten. Mikäli kysymyksessä on ääneen selostettava teksti, kääntäjä on mukana äänityksessä ohjaamassa lukijan tai näyttelijöiden sekä äänittäjän työtä.

Kääntäjän työ on sekoitus yksinäistä, luovaa työskentelyä ja yhteistyötä muun henkilöstön, esim. teknisen tv-henkilöstön kanssa. Yhteydenpito eri alojen asiantuntijoihin, arkistoihin, kirjastoihin ja järjestöihin on osa toimenkuvaa.

Työvälineinä kääntäjä käyttää tietokonetta ja tekstitysohjelmaa, kuvanauhuria, televisiota ja erilaisia ääninauhureita. Kääntäjä tarvitsee myös laajan käsikirjaston.

Kääntäjät työskentelevät työhuoneissaan. Myös freelance-kääntäjät voivat työskennellä toimeksiantajan tiloissa. Työajat vaihtelevat. Hälytysluonteiset työt kuten ajankohtaisohjelmien ja uutisten tekeminen työllistävät myös iltaisin, viikonloppuisin, jopa öisin. Työ voi olla kiireellistä.

 

Työpaikat

Tv-yhtiöt. Elokuvien ja video-ohjelmien maahantuojat. Viestintä- ja käännöstoimistot.

 

Työn vaatimukset

Tv-, video- ja elokuvakääntäminen on monipuolista ja vaativaa työtä, jossa tarvitaan erinomaista kielitaitoa, kielen tyylien hallintaa, äidinkielen hallintaa sekä kulttuurien tuntemusta ja laajaa yleissivistystä.

Tekstitys tai selostus on osattava muokata kohderyhmän mukaan. Esimerkiksi lastenohjelmien teksti ei saa olla liian vaikeaselkoista. On pyrittävä sujuvaan, helppolukuiseen tekstiin sekä moitteettomaan yleiskieleen.

Kääntäjän on usein pystyttävä perehtymään uuteen ja vieraaseen aiheeseen nopeasti, jolloin häneltä vaaditaan kykyä omaksua uusia asioita sekä oma-aloitteisuutta.

AV-kääntäminen edellyttää myös teknisten laitteiden hallintaa.

Työssä tarvitaan hyvää kuuloa ja näköä sekä stressinsietokykyä, koska työ on ajoittain kiireellistä ja kääntäjän on kannettava vastuu omista teksteistään.

Koulutus

Ylempi korkeakoulututkinto kääntämisestä, tulkkauksesta tai vieraista kielistä soveltuu pohjatutkinnoksi. Tutkinto on filosofian maisteri.

Ammattitaito hankitaan käymällä alan kursseja ja osallistumalla seminaareihin sekä perehtymällä alan kirjallisuuteen.

YLE on järjestänyt koulutusta tv-kääntäjille.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Vakituisessa työsuhteessa olevien palkka määräytyy työantajan ja kulloinkin sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.

Freelance-kääntäjät laskuttavat toimeksiantajia yleensä tunti- tai urakkapalkalla, joka vaihtelee mm. työn vaativuuden ja laajuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

av-kääntäjä
elokuvakääntäjä
filosofian maisteri
filmintekstittäjä
kääntäjä-toimittaja
videokääntäjä
suomentaja