Kirjallisuuden kääntäjät kääntävät monenlaista kauno- ja tietokirjallisuutta. He työskentelevät freelanceina tehden tilaustöitä kustannusyhtiöille. Kirjallisuuden kääntäjän työ on itsenäistä, ja se edellyttää mm. hyvää kielitaitoa, kirjallisuuden tuntemusta ja yleissivistystä.
Kirjallisuuden kääntäjä kääntää alkukielisen teoksen toiselle kielelle, esimerkiksi suomentaa ranskankielisen romaanin. Kaunokirjallisuuden kääntäjän alaan kuuluvat proosa (romaanit, novellit), runous ja näytelmät niin nykyajalta kuin menneiltä vuosiltakin.
Kaunokirjallisuuden kääntäjät voivat olla erikoistuneita tietyn kielialueen kirjallisuuden, tietyn tekijän tuotannon tai tietyn kirjallisuuden lajin (genren) kääntämiseen, esimerkkinä lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Tietokirjallisuuden kääntäjien tehtävänä taas on tuoda suomalaisen lukijakunnan ulottuville asiaproosaa lukuisilta eri aloilta. Kyseinen teos voi käsitellä esimerkiksi historiaa, yhteiskuntaa, etiikkaa, kulttuuria tai tekniikkaa.
Kirjallisuuden kääntäjät työskentelevät freelanceina tehden tilaustyönä töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle, joita ovat kustannusyhtiöt. Kustannusyhtiö ostaa vieraskielisen kirjan käännösoikeudet ja tarjoaa käännöstyön sopivaksi katsomalleen kääntäjälle. Käännösprojektin ajan kääntäjä työskentelee kustantajan johdon ja aikataulujen määräämissä puitteissa.
Kirjallisuuden kääntäjä työskentelee pääasiassa yksinään esimerkiksi kodin yhteydessä sijaitsevassa työhuoneessaan. Työnsä tekemiseen kääntäjä tarvitsee tietokonelaitteiston tekstinkäsittelyohjelmineen. Oman käsikirjaston tulee sisältää suuri valikoima sanakirjoja, tietosanakirjoja ja hakuteoksia. Myös nauhuri voi olla tarpeen.
Kääntäjä joutuu usein käyttämään myös kirjastojen ja arkistojen palveluja sekä haastattelemaan eri alojen asiantuntijoita. Työaikansa ja työskentelyrytminsä kääntäjä voi pitkälti määrätä itse, mutta työn on valmistuttava kustantajan asettamien aikarajojen puitteissa.
Kääntäjä voi toimia myös kustannustoimittajan apuna oman alueensa tuntijana ja ehdottaa suomennettavia kirjoja.
Kirjallisuuden kääntäjät työskentelevät freelanceina kustannusyhtiöille. He tekevät tilaustöitä yleensä useammalle toimeksiantajalle.
Kirjallisuuden kääntäjältä vaaditaan hyvää vieraiden kielten ja erinomaista äidinkielen taitoa.
Käännöstyössä tarvitaan eri tyylien ja murteiden hallintaa, eri alojen sanastojen hallintaa, kuten tieteen, tekniikan, yhteiskuntaelämän ja kulttuurin, sekä laajaa yleissivistystä.
Työssä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta. Kääntäjällä tulee olla kiinnostusta paneutua käännettävien tekstien taustoihin, tapahtumapaikkoihin, erilaisiin kulttuureihin jne.
Ammattitaitonsa kehittämisestä kääntäjä huolehtii itse hakeutumalla esimerkiksi kieli- ja ammattikursseille.
Kuten taiteellisessa työssä yleensäkin, kaunokirjallisuuden kääntäjä on vastuussa työnsä tuloksesta.
Freelancena kääntäjän tulee varautua työskentelemään myös taloudellisten paineiden alla.
Kirjallisuuden kääntäjät ovat useimmiten opiskelleet yliopistossa vieraita kieliä, kirjallisuutta ja suomen kieltä.
Kirjallisuuden kääntäjien palkkaus muodostuu pääasiassa kustantajien maksamista käännöspalkkioista.
Kirjallisuuden kääntäjät voivat hakea eri tahoilta apurahoja.
Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenenä on yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät noin 1 200 henkilöä kustannustoiminnassa. Henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina. Kaikki maamme kustantamot eivät kuitenkaan ole yhdistyksen jäseniä, joten kustantamoissa työskentelevien lukumäärä on jonkin verran suurempi.
Kustannusalalla vallitsee kova kilpailu suhteellisen vähistä työpaikoista. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistosta valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla. Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa ilman alan työkokemusta.
Kustannusalan toimitus-, käännös- ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelancena joko verokortilla tai ammatinharjoittajana (yrittäjänä). Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle. Toimeentulon turvaaminen edellyttää riittäviä ja säännöllisiä toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.
Suomen Kirjailijaliitto ry:hyn kuuluu noin 600 kirjailijaa. Kaikki kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon.Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Se onnistuu vain harvoilta myös kaupallisesti menestyneiltä kirjailijoilta. Useimmilla kirjailijoilla on jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa.
Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 100 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä.Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa muutama ammattilainen. Sarjakuvantekijät elättävät itsensä yleensä muilla töillä, joita ovat esimerkiksi kuvitus, graafinen suunnittelu ja taittotyöt.
Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.
filosofian maisteri
kaunokirjallisuuden kääntäjä
suomentaja
tietokirjallisuuden kääntäjä
