Automaatioinsinööri

Johdanto

Automaatioinsinööri on erikoistunut automaatiojärjestelmiin, joita käytetään esimerkiksi teollisuudessa ja kiinteistöissä. Työtehtävät vaihtelevat järjestelmien ja laitteiden suunnittelusta tuotekehitykseen ja tuotannon johtamiseen. Työpaikkoja on mm. eri toimialojen teollisuudessa, alan laitteita valmistavassa teollisuudessa ja suunnittelutoimistoissa. Ammatissa tarvitaan teknistä osaamista, esimiestaitoja, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Työtehtävät

Automaatioinsinööri on erikoistunut erilaisiin automaatiojärjestelmiin, joita käytetään esimerkiksi teollisuuden prosessien ja tuotannon, energiantuotannon sekä kiinteistöjen laitteiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Automaatio tarkoittaa automaattisesti eli itsetoimivaa laitetta tai järjestelmää, mutta esimerkiksi teollisuusautomaatiossa on usein kyse koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisesta tietotekniikan avulla. Automaatiota käytetään sekä prosessiteollisuudessa että kappaletavaroiden valmistuksessa.

Työtehtävät vaihtelevat järjestelmien ja laitteiden suunnittelusta tuotekehitykseen, testaamiseen ja ohjelmointiin sekä käyttö- ja kunnossapitotehtäviin.

Työ kohdistuu tyypillisesti teollisuuden ja energiateollisuuden prosesseihin, tuotantolaitteistoihin ja automaatiota sisältäviin tuotteisiin sekä mittaus-, ohjaus- ja säätötekniikkaan.

Automaatioinsinööri voi työskennellä myös johtamisen ja hallinnon, myynnin ja markkinoinnin, teknisen ostotoiminnan sekä asiakaspalvelun, koulutuksen ja konsultoinnin tehtävissä.

Tyypillinen työympäristö on prosessiteollisuuden tuotantolaitos, voimalaitos tai automaatioalan suunnitteluyritys. Työ on useimmiten projektiluonteista asiakastyötä, jota tehdään usein myös asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu paljon ryhmätyöskentelyä, palavereja jne. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa mm. suunnittelussa.

Työ on tyypillisesti päivätyötä, mutta erityisesti kaupallisissa tehtävissä ylityöt ovat tavallisia. Vientiteollisuuden palveluksessa työskentelevien työhön kuuluu paljon matkustamista.

 

Työpaikat

Paperiteollisuus. Kemianteollisuus. Elintarviketeollisuus. Energiateollisuus. Prosessi- ja automaatiotekniikan laitteita ja järjestelmiä valmistavat yritykset. Kone- ja metallituoteteollisuus. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kiinteistöautomaatioon erikoistuneet yritykset. Suunnittelu- ja insinööritoimistot. Kaupan ala. Maahantuojat.

 

Työn vaatimukset

Automaatioon liittyvissä asiantuntijatehtävissä tarvitaan vahvaa automaatiotekniikan osaamista.

Ammatissa tarvitaan lisäksi sähkötekniikan, sähkövoimatekniikan ja tietotekniikan osaamista.

Tuotannossa on tunnettava tuotantomenetelmät ja laatuasiat.

Monissa tehtävissä tarvitaan liiketoiminnan, projektijohtamisen ja markkinoinnin tuntemusta.

Johtotehtävissä tarvitaan esimiesosaamista ja organisointikykyä sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.

Ongelmanratkaisutaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.

Alan kehitystä on seurattava jatkuvasti.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella automaatiotekniikkaa, sähkö- ja automaatiotekniikkaa ja talotekniikkaa. Tutkinto on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella automaatiotekniikkaa, automaatio- ja sähkötekniikkaa ja sähkötekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.

Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Alalla noudatetaan myös Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Palkkaus voi perustua myös muuhun työehtosopimukseen riippuen työnantajan toimialasta.

 

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Tekniset LVISKA palvelut

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
projekti-insinööri
automaatiopäällikkö
kehitysinsinööri
sähköinsinööri