Piirtäjä

Johdanto

Piirtäjät työskentelevät monipuolisissa kuvallisen viestinnän tehtävissä median palveluksessa. Piirtäjät toimivat usein yrittäjinä tai freelanceina. Luova työ vaatii visuaalista silmää, kädentaitoja ja idearikkautta.

Työtehtävät

Piirtäjät työskentelevät kuvallisen viestinnän tehtävissä eri medioiden palveluksessa. He voivat esimerkiksi kuvittaa kirjoja, valmistaa piirroselokuvia tai tehdä tekstaustyötä.

Tehtäväkentän laaja-alaisuus antaa piirtäjälle mahdollisuuden sijoittua sellaisiin työtehtäviin, jotka vastaavat hänen henkilökohtaisia kykyjään ja taipumuksiaan.

Koulutuksen saaneet piirtäjät hallitsevat tavalliset graafiset ilmaisutekniikat, kuvan ja tekstin yhdistämisen, typografian ja valokuvan mahdollisuudet.

Piirtäjä työskentelee yleensä yksin työpöytänsä ääressä. Piirtäjät käyttävät työvälineinään mm. erilaisia papereita, kyniä, hiiliä ja liituja. Apuna käytetään myös tietotekniikkaa ja mm. kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmia.

Piirtäjien ammattikuntaa yhdistää visuaalisten arvojen painottaminen viestinnässä sekä vastuu kulttuuriperinteen kuvallisesta tallentamisesta ja kotimaisen työn arvostuksesta.

 

Työpaikat

Piirtäjät toimivat usein itsenäisinä yrittäjinä, jolloin he ottavat vastaan toimeksiantoja mm. lehdiltä. Piirtäjiä työskentelee myös yritysten, esimerkiksi mainostoimistojen palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Piirtäjiltä edellytetään ammatin teknisen hallinnan lisäksi luovuutta ja idearikkautta. Piirtäjän on pystyttävä työskentelemään itsenäisesti ja uskottava omiin kykyihinsä.

Sarjakuvan tekijältä vaaditaan kuvallista ja kerronnallista luovuutta, oman näkemyksen ja tyylin kehittämistä sekä tekemisen paloa, koska työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä.

Piirtäjän työ vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä alan koti- ja ulkomaista kehitystä seuraamalla sekä täydennyskoulutuksen avulla.

Etenkin yksityisyrittäjinä (ammatinharjoittajina) toimivien piirtäjien on saatava tilaaja vakuuttuneeksi oman työn tasokkuudesta. Tämä edellyttää markkinointitaitoja ja neuvottelutaitoja.

Piirtäjän tulisi sopeutua siihen, että toimeentulon hankkimiseksi joutuu yleensä tekemään monenlaisia piirrostehtäviä. Aina ei ole mahdollisuutta erikoistua itselle kaikkein mieluisimpaan alaan.

Taide-alalle pyrkivien piirtäjien keskuudessa vallitsee kova kilpailu. Tämä vaatii nuorelta piirtäjältä sitkeyttä sekä valmiutta toimia aktiivisesti oman uransa edistämiseksi. Myös kykyä kestää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä tarvitaan.

 

 

Koulutus

Kuvataideakatemiassa voi suorittaa tutkinnon kuvataiteen kandidaatti tai maisteri.

Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa voi suorittaa tutkinnon taiteen kandidaatti tai maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnot kuvataiteilija (AMK) ja medianomi (AMK).

Soveltuva koulutus on myös toisella asteella suoritettava kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

 

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Piirtäjät ovat usein yksityisyrittäjiä (ammatinharjoittajia), joiden palkkaus perustuu toimeksiantoihin ja toimeksiantajan kanssa tehtyyn sopimukseen.

Yksityisen työnantajan palveluksessa työskentelevät voivat saada joko sopimuspalkkaa tai alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Työmarkkinatiedot
Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Kustannusala

Kustannusalan työpaikat ovat pääasiassa kustantamoissa. Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät välittömästi kustannustoiminnassa noin 1 000 henkilöä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, joten alalla työskentelevien määrä on suurempi. Kustantamoiden henkilöstön määrä on koko ajan vähentynyt viime vuosina.

Työpaikoista on kova kilpailu kustannusalalla. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistoista valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla.

Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa. Kustannustoimittajina, kääntäjinä ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelance-pohjalta ammatinharjoittajina. Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle, jotka ovat kustantamoja. Ammatinharjoittajat ovat yrittäjiä. Toimeentulo edellyttää riittävästi toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.

Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu noin 740 kirjailijaa. Kaikki maamme kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon. Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Useimmilla kirjailijoilla onkin jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa. Suomen tietokirjailijat ry:ssä on yli 3 100 jäsentä.

Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 150 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä. Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa vain muutama ammattilainen. Toimeentulon lähteenä on usein jokin muu työ, esimerkiksi kuvitustyöt, graafinen suunnittelu tai taittotyöt.

Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.

Kustannusala

Kustannusalan työpaikat ovat pääasiassa kustantamoissa. Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät välittömästi kustannustoiminnassa noin 1 000 henkilöä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, joten alalla työskentelevien määrä on suurempi. Kustantamoiden henkilöstön määrä on koko ajan vähentynyt viime vuosina.

Työpaikoista on kova kilpailu kustannusalalla. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistoista valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla.

Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa. Kustannustoimittajina, kääntäjinä ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelance-pohjalta ammatinharjoittajina. Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle, jotka ovat kustantamoja. Ammatinharjoittajat ovat yrittäjiä. Toimeentulo edellyttää riittävästi toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.

Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu noin 740 kirjailijaa. Kaikki maamme kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon. Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Useimmilla kirjailijoilla onkin jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa. Suomen tietokirjailijat ry:ssä on yli 3 100 jäsentä.

Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 150 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä. Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa vain muutama ammattilainen. Toimeentulon lähteenä on usein jokin muu työ, esimerkiksi kuvitustyöt, graafinen suunnittelu tai taittotyöt.

Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.

Lähinimikkeet

animoija
animaattori
elokuvapiirtäjä
kuvataiteen maisteri
kuvataiteilija
kuvittaja
lehtipiirtäjä
sarjakuvapiirtäjä
pilapiirtäjä
medianomi
taiteen maisteri
taiteilija
taittaja
tekstaaja