Keramiikka- ja lasitaiteilija

Johdanto

Keramiikka- ja lasitaiteilijat suunnittelevat ja valmistavat taideteoksia ja käyttöesineitä yleensä käsityöläisinä tai taiteilijoina. Yleensä he toimivat yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai vapaina taiteilijoina, mutta osa työskentelee lasi- ja keramiikkateollisuuden palveluksessa suunnittelijana. Ammatissa tarvitaan taiteellista lahjakkuutta ja kädentaitoja.

 

 

Työtehtävät

Keramiikka- ja lasitaiteilijat suunnittelevat taideteoksia ja käyttöesineitä. He ovat yleensä joko taiteilijoita tai käsityöläisiä, jotka valmistavat ja saattavat teoksensa markkinoille itse. Keramiikka- ja lasiteollisuuden palveluksessa he työskentelevät suunnittelijoina.

Taiteilijoina toimivien teokset ovat usein uniikkeja eli ainutkertaisia taideteoksia. Taiteilijat osallistuvat niin kansallisiin kuin kansainvälisiin näyttelyihin, joiden lisäksi he pitävät säännöllisesti omia näyttelyitä. Käsityöläiset valmistavat tuotteita yleensä pieninä sarjoina.

Keramiikkataiteilija tekee saviesineitä muotoilemalla ne käsin erilaisia tekniikoita käyttäen, dreijaamalla tai esimerkiksi valamalla savea kipsimuotteihin. Lasittaminen ja poltto ovat työn loppuvaiheita.

Lasitaiteilija valmistaa tuotteen puhaltamalla käyttäen rautaista puhalluspilliä. Sen päähän otetaan uunista kuumaa lasimassaa, sulatetta, joka puhalletaan ontoksi. Sulatetta lisäten ja pilliä pyörittäen lasi muovataan halutuksi esineeksi.

Apuna voidaan käyttää muottia, jossa lasimassa painautuu reunamia vasten ja saa toivotun muodon. Puhaltamisen jälkeen tuote siirretään jäähdytysuuniin, jossa se jäähtyy hitaasti ja sisäiset jännitteet poistuvat.

Tehtäviin kuuluu myös koneiden ja työtilojen huoltoa ja puhdistusta.

Teollisuudessa tuotteita tehdään suurina sarjoja. Teollisuustuotannossa keramiikka- ja lasitaiteilijat työskentelevät suunnittelijoina.

Keramiikka- ja lasitaiteilijat voivat toimia myös osa- tai kokoaikaisesti opetus- ja tutkimustehtävissä eri oppilaitoksissa.

Taiteilijoiden ja käsityöläisten työskentely tapahtuu tarkoitukseen sopivassa työtilassa. Valmistustekniikoista ja työtavoista riippuen keraamikko tarvitsee muun muassa dreijaa, valumassan sekoitinta ja lasitusvetokaappia.

Lasitaiteilija tarvitsee sulatusuunia, välilämmitysuunia ja jäähdytysuunia sekä kylmätyöstölaitteita, joita ovat hiomakoneet, hiekkapuhallus- ja kiillotusvälineet.

Taiteilijana ja käsityöläisenä toimivien työajat vaihtelevat. Teollisuudessa työ tehdään tyypillisesti päivätyönä.

 

Työpaikat

Yrittäjinä. Ammatinharjoittajina. Vapaina taiteilijoina. Lasi- ja keramiikkateollisuus. Oppilaitokset.

 

Työn vaatimukset

Keramiikka- ja lasitaiteilijan työ vaatii materiaalituntemusta, tekniikoiden hallintaa sekä kykyä taiteelliseen ilmaisuun.

Ammatissa on oltava valmis oppimaan uutta koko ajan.

Työprosessien monivaiheisuus vaatii laajojen kokonaisuuksien kärsivällistä hallintaa.

Taiteellisessa työssä tarvitaan myös valmiutta julkisuuteen, sillä taideammateissa tunnettuus on toimeentulon elinehto.

Taiteilija tarvitsee kykyä määrätietoiseen ja sitkeään työhön, vaikka menestystä ei heti tulisikaan.

Itsenäisinä yrittäjinä toimivien on hallittava myös yrittäjyyteen liittyviä asioita verotuksesta markkinointiin.

Työssä tarvittavien välineiden ja materiaalinen hankkiminen saattaa vaatia suuriakin kustannuksia. Lisäksi tulevat esimerkiksi uunin korjaus- ja huoltokustannukset. Keraamikot ja lasitaiteilijat jakavat usein keskenään yhteiset työtilat ja välineet.

Työturvallisuustekijöiden tuntemus ja noudattaminen on tärkeää, esimerkiksi työtilan ilmastoinnin on oltava riittävä. Erilaisten suojainten käyttö on välttämätöntä.

Työssä tarvitaan myös riittävän hyvää terveyttä ja kuntoa. Työympäristö on suhteellisen lämmin. Sula lasimassa on kuumaa ja lasiuunit säteilevät lämpöä. Työ on melko raskasta.

 

Koulutus

Keramiikka- ja lasitaidetta voi opiskella Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Hämeen ammattikorkeakoulussa voi opiskella muotoilua ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon artenomi (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös keramiikkakisällin, lasinpuhaltajakisällin ja käsityöntekijän ammattitutkinnot sekä keramiikkamestarin, lasinpuhaltajamestarin ja käsityömestarin erikoisammattitutkinnot.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Käsityöläisillä ja taiteilijoilla tulot vaihtelevat erittäin paljon mm. tunnettuuden ja työn määrän mukaan. Opetustyö työväen- ja kansanopistoista korkeakouluihin on monelle taiteilijalle lisäansion lähde. Myös apurahoja on haettavissa eri lähteistä.

Teollisuuden palveluksessa palkkaus määräytyy alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan, esimerkiksi lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Muotoiluala

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Lähinimikkeet

artenomi
artenomi (AMK)
artesaani
lasinpuhaltaja
lasitaiteilija
keramiikkataiteilija
keraamikko
käsityöläinen
muotoilija
muotoilija (AMK)
suunnittelija
taidekäsityöläinen
taiteen kandidaatti
taiteen maisteri
taiteilija

 

 

 

 

 

Keramiikka- ja lasitaiteilija