Tietoliikenneinsinööri on tietoliikennetekniikkaan perehtynyt insinööri, joka työskentelee alan tuotteita valmistavan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tai tietoliikennepalveluja tarjoavan yrityksen palveluksessa. Työnkuvaan kuuluu mm. suunnittelua, tuotekehitystä ja johtotehtäviä. Ammatissa tarvitaan tietoliikenteen ja tietotekniikan osaamista, esimiesosaamista, yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluasennetta.
Tietoliikenneinsinööri on perehtynyt tietoliikennetekniikkaan, jonka avulla dataa, puheluita ja kuvaa siirretään tietoliikenne- tai puhelinverkkojen kautta. Yhteiskunnalle tietoliikenteen toimivuus on erittäin tärkeää, koska kyse on sujuvista viestintäyhteyksistä.
Tietoliikenneinsinöörejä työskentelee sekä tietoliikennepalveluja tarjoavien yritysten että tietoliikennelaitteita valmistavan elektroniikkateollisuuden palveluksessa. Työtehtävät ovat useimmiten laitteiden ja tietoliikennejärjestelmien tuotesuunnittelua, tuotekehitystä tai tutkimusta. Myös testaus-, tuotanto- ja ylläpitotehtävät työllistävät tietoliikenneinsinöörejä.
Työ voi kohdistua esimerkiksi matkapuhelinantenneihin ja tietoverkkoihin. Tietoliikenneinsinööri voi toimia myös teholähdesuunnittelijana, testausinsinöörinä, laatuinsinöörinä, RF-suunnittelijana (radiotekniikkaa) tai DSP-suunnittelijana (digitaalista signaalinkäsittelyä).
Tietoliikenneinsinöörejä toimii myös asiakaspalvelun sekä markkinoinnin ja myynnin tehtäväalueilla, johtotehtävissä sekä kansainvälisissä projekteissa.
Työympäristö vaihtelee tietoliikennepalveluita tarjoavan yrityksen tiloista alan tuotteita valmistavan yrityksen tuotantotiloihin. Työtä tehdään usein myös asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu paljon ryhmätyöskentelyä, palavereja jne. Tietoliikenneinsinööri käyttää tietotekniikkaa ohjelmoidessaan sekä suunnittelun apuvälineenä.
Työ on päivä- tai vuorotyötä. Ylityöt kuuluvat yleensä insinöörien työn luonteeseen erityisesti kaupallisissa tehtävissä. Myös tietoliikenteen häiriötilanteiden selvittämisessä työpäivät voivat venyä. Vientiteollisuuden palveluksessa työskentelevien työhön kuuluu paljon matkustamista.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Teleoperaattorit. Laitemyyjät.
Tietoliikenneinsinööriltä edellytetään tietoliikennetekniikan, radiotekniikan, digitaalitekniikan ja myös sähkötekniikan tuntemusta.
Ammatissa on tunnettava tietoliikennejärjestelmät ja laitteet, kuten televerkot, matkapuhelinverkot ja datansiirtoverkot.
Tietoliikenneinsinöörin on hallittava myös tietotekniikkaa ja ohjelmointia.
Tuotannossa on tunnettava tuotantomenetelmät ja laatuasiat.
Monissa tehtävissä tarvitaan liiketoiminnan, projektijohtamisen ja markkinoinnin tuntemusta.
Johtotehtävissä tarvitaan esimiesosaamista ja organisointikykyä sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.
Ongelmanratkaisutaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.
Teknologioiden ja tekniikan nopea kehitys edellyttää jatkuvaa opiskelua.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtoina tietotekniikka tai elektroniikka.
Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan tai sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan suuntautuen.
Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.
Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta sekä työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.
ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille on solmittu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.
ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille on solmittu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta palkanosasta, työkokemuksesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisista lisistä.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 54 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla 157 000 henkeä . Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla henkilöstömäärän kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
diplomi-insinööri
insinööri
elektroniikkainsinööri
testausinsinööri
laatuinsinööri
RF-suunnittelija
tietoliikennetekniikan insinööri
DSP-suunnittelija
