Tietoliikenneinsinööri

Johdanto

Tietoliikenneinsinööri on tietoliikennetekniikkaan perehtynyt insinööri, joka työskentelee alan tuotteita valmistavan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tai tietoliikennepalveluja tarjoavan yrityksen palveluksessa. Työnkuvaan kuuluu mm. suunnittelua, tuotekehitystä ja johtotehtäviä. Ammatissa tarvitaan tietoliikenteen ja tietotekniikan osaamista, esimiesosaamista, yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluasennetta.

 

Työtehtävät

Tietoliikenneinsinööri on perehtynyt tietoliikennetekniikkaan, jonka avulla dataa, puheluita ja kuvaa siirretään tietoliikenne- tai puhelinverkkojen kautta. Yhteiskunnalle tietoliikenteen toimivuus on erittäin tärkeää, koska kyse on sujuvista viestintäyhteyksistä.

Tietoliikenneinsinöörejä työskentelee sekä tietoliikennepalveluja tarjoavien yritysten että tietoliikennelaitteita valmistavan elektroniikkateollisuuden palveluksessa. Työtehtävät ovat useimmiten laitteiden ja tietoliikennejärjestelmien tuotesuunnittelua, tuotekehitystä tai tutkimusta. Myös testaus-, tuotanto- ja ylläpitotehtävät työllistävät tietoliikenneinsinöörejä.

Työ voi kohdistua esimerkiksi matkapuhelinantenneihin ja tietoverkkoihin. Tietoliikenneinsinööri voi toimia myös teholähdesuunnittelijana, testausinsinöörinä, laatuinsinöörinä, RF-suunnittelijana (radiotekniikkaa) tai DSP-suunnittelijana (digitaalista signaalinkäsittelyä).

Tietoliikenneinsinöörejä toimii myös asiakaspalvelun sekä markkinoinnin ja myynnin tehtäväalueilla, johtotehtävissä sekä kansainvälisissä projekteissa.

Työympäristö vaihtelee tietoliikennepalveluita tarjoavan yrityksen tiloista alan tuotteita valmistavan yrityksen tuotantotiloihin. Työtä tehdään usein myös asiakkaan tiloissa. Työhön kuuluu paljon ryhmätyöskentelyä, palavereja jne. Tietoliikenneinsinööri käyttää tietotekniikkaa ohjelmoidessaan sekä suunnittelun apuvälineenä.

Työ on päivä- tai vuorotyötä. Ylityöt kuuluvat yleensä insinöörien työn luonteeseen erityisesti kaupallisissa tehtävissä. Myös tietoliikenteen häiriötilanteiden selvittämisessä työpäivät voivat venyä. Vientiteollisuuden palveluksessa työskentelevien työhön kuuluu paljon matkustamista.

 

Työpaikat

Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Teleoperaattorit. Laitemyyjät.

 

Työn vaatimukset

Tietoliikenneinsinööriltä edellytetään tietoliikennetekniikan, radiotekniikan, digitaalitekniikan ja myös sähkötekniikan tuntemusta.

Ammatissa on tunnettava tietoliikennejärjestelmät ja laitteet, kuten televerkot, matkapuhelinverkot ja datansiirtoverkot.

Tietoliikenneinsinöörin on hallittava myös tietotekniikkaa ja ohjelmointia.

Tuotannossa on tunnettava tuotantomenetelmät ja laatuasiat.

Monissa tehtävissä tarvitaan liiketoiminnan, projektijohtamisen ja markkinoinnin tuntemusta.

Johtotehtävissä tarvitaan esimiesosaamista ja organisointikykyä sekä kykyä itsenäisiin päätöksiin ja vastuunkantoon.

Ongelmanratkaisutaidot, yhteistyötaidot, asiakaspalveluhenkisyys ja kielitaito ovat tarpeen.

Teknologioiden ja tekniikan nopea kehitys edellyttää jatkuvaa opiskelua.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtoina tietotekniikka tai elektroniikka.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan tai sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

 

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta sekä työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille on solmittu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille on solmittu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta palkanosasta, työkokemuksesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisista lisistä.

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
elektroniikkainsinööri
testausinsinööri
laatuinsinööri
RF-suunnittelija
tietoliikennetekniikan insinööri
DSP-suunnittelija