Säveltäjä on arvostettu kulttuuriammatti. Säveltäjien joukossa on sekä kevyen musiikin että taidemusiikin säveltäjiä. He säveltävät teoksen oma-aloitteisesti tai tilauksesta orkestereille, kuoroille, muusikoille jne. Säveltäjät toimivat eräänlaisina itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työssä tarvitaan ennen kaikkea musikaalisuutta ja pitkäjännitteisyyttä.
Säveltäjä voi olla ns. vakavan musiikin eli taidemusiikin tai kevyen musiikin säveltäjä. Kevyt musiikki pitää sisällään mm. jazz-, pop-, rock- ja iskelmämusiikin.
Taidemusiikin säveltäjä tekee teoksen oma-aloitteisesti ja tarjoaa sen esitettäväksi tai säveltää tilauksesta. Tilaajina voivat olla orkesterit, kuorot, yhtyeet, muusikot, festivaalit, oopperat ja radio. Tunnetuimmat suomalaissäveltäjät tekevät pelkästään tilaussävellyksiä.
Monet säveltäjät osallistuvat lisäksi sävellyskilpailuihin. Pärjääminen kilpailussa edellyttää ainakin taidemusiikin puolella sitä, että musiikin tulee täyttää taideyhteisön asettamat kriteerit ja olla persoonallista ja omaperäistä.
Säveltäjien työtavat ovat yksilöllisiä. Jotkut suunnittelevat teosta pitkään mielessään ja alkavat sitten kirjoittaa, toiset taas tekevät useita luonnoksia tai versioita. Useimmat käyttävät säveltämisessä apuna pianoa.
Nykyisin yhä useammat säveltäjät ovat siirtyneet kirjoittamaan nuottinsa tietokoneella. Näin nuottikuvaa on mahdollista muokata loputtomiin ja sävellys voidaan kuunnella suuntaa-antavasti syntetisaattorin soittamana.
Sävellystyö tehdään kotona tai muualta hankitussa työhuoneessa, jonka on oltava rauhallinen tila.
Säveltäjien työajat ovat joustavat. Taidemusiikin säveltäminen on pääsääntöisesti hidasta ja aikaa vievää. Tuloksellisena 6-8 tunnin työpäivänä syntyy 15-30 sekuntia soivaa musiikkia. Työprosessi usein nopeutuu ja työpäivät venyvät, kun teos alkaa lähestyä valmistumistaan.
Säveltäjän ammatti on arvostettu, ja säveltämistä pidetään yhteiskunnallisesti merkityksellisenä työnä, kulttuurin tärkeänä osana.
Säveltäjät työskentelevät eräänlaisina itsenäisinä ammatinharjoittajina.
Lähes kaikki säveltäjät tekevät sävellystyön ohella muita töitä, esimerkiksi opettavat, toimivat muusikoina tai kirjoittavat musiikkilehtiin.
Säveltäjän työ edellyttää ennen kaikkea musikaalisuutta, musikaalisen ilmaisun tarvetta, taiteellisuutta ja pitkäjännitteisyyttä.
Säveltäjällä täytyy olla kyky pukea musiikki nuottikuvaksi niin, että se esitettäessä kuulostaa siltä kuin hän sen tarkoittikin.
Jonkin instrumentin hallinta on välttämätöntä, nykyään usein myös tietotekniikan.
Kilpailu alalla on kovaa. Varsinkin taidemusiikin säveltäjän on alkuvaiheessa vaikea saada teoksilleen esityksiä. Menestystäkään ei aina ole luvassa. Säveltäjä kantaa itse vastuun työstään ja hänen on varauduttava kestämään myös kritiikki.
Säveltäjän ammatinvalintaan vaikuttaa ennen kaikkea kutsumus, halu ilmaista itseään musiikkia kirjoittamalla.
Ammatin parhaaksi puoleksi on voitava kokea itse sävellystyön palkitsevuus. Musiikin esittäjiltä ja yleisöltä saatu positiivinen palaute kannustaa eteenpäin
Säveltäjäksi aikovat ovat yleensä harjoittaneet musiikkiopintoja lapsuudesta asti.
Sibelius-Akatemiassa voi opiskella säveltämistä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti.
Opintoja voi täydentää musiikkikorkeakouluissa ulkomailla ja mestarikursseilla. Lisäksi joissakin yliopistoissa ja konservatorioissa sekä joidenkin musiikkijuhlien yhteydessä järjestetään erillisiä sävellyskursseja.
Kevyen musiikin säveltäjä voi hankkia ammatillista koulutusta ammattikorkeakouluissa, joissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).
Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon.
Varsin monet säveltäjät ovat itseoppineita.
Taidemusiikin säveltäjien palkka koostuu sävellystilaus- ja tekijänoikeustuloista.
Kevyen musiikin säveltäjän palkka koostuu tekijäoikeuskorvauksista ja muusta sävellystulosta, joita ovat mm. tilauspalkkiot, nuottirojaltit tai näyttämö-, tv- ja radiomusiikin säveltäminen.
Toimeentulon hankkiminen sävellystyöllä edellyttää käytännössä tilaustöitä, sävellysten esityksiä sekä kustannussopimuksia ja apurahoja. Lähes kaikki tekevät sävellystyön ohella muita töitä, esimerkiksi opettavat, toimivat muusikoina tai kirjoittavat musiikkilehtiin.
Musiikkiala
Musiikkialalla työskentelevien lukumäärän selvittämistä vaikeuttaa se, että alan työt ovat pääsääntöisesti keikkatöitä, eikä vakinaisia työpaikkoja ole paljonkaan tarjolla. Kaikki muusikot eivät myöskään ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia, elämäntavakseen soittavia sekä innokkaita harrastajia.
Enemmän tai vähemmän ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liitto SML ry:hyn kuuluu 3 300 jäsentä. Heistä noin kolmasosa on orkesterimuusikoita ja kaksi kolmasosaa freelance-pohjalta verokortilla tai yrittäjinä työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erityylistä musiikkia esittävissä kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin.
Musiikkiala houkuttelee yhä uusia tulijoita, joita on myös valmistunut alan oppilaitoksista enemmän kuin markkinat pystyvät työllistämään. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin siinä määrin, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista.
Muusikoilla onkin usein toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet SML ry:n freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee myös jotain muuta työtätoimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä.
Työtilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan.Alalla esiintyy myös työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikon työllisyystilannetta ei kuitenkaan voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen.
Musiikkiala työllistää myös muita musiikin ammattilaisia, mm. tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikin kustantajia sekä opettajia. Myös tekniikan ja hallinnon tehtävät työllistävät musiikin alalla.
Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.
musiikin maisteri
musiikkipedagogi
muusikko
