Orkesterin- ja kuoronjohtaja

Johdanto

Orkesterinjohtajan (kapellimestarin) ja kuoronjohtajan tehtävänä on ohjelmiston harjoittaminen esityskuntoon sekä orkesterin tai kuoron johtaminen esityksissä. Kapellimestareita työllistävät orkesterit, kuoronjohtajia kuorot. Freelance-työ on yleistä. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää musikaalisuutta ja selkeitä musiikillisia näkemyksiä sekä johtamistaitoa ja yhteistyökykyä.

Työtehtävät

Orkesterinjohtajan eli kapellimestarin tehtävä on konserttiohjelmiston harjoittaminen esityskuntoon ja orkesterin johtaminen esityksissä. Johdettava orkesteri voi olla sinfoniaorkesteri, kamari- ja runko-orkesteri tai muu orkesteri.

Orkesterinjohtajan työtehtäviin kuuluu myös osallistuminen taiteelliseen suunnitteluun orkesterin intendentin tai toimikunnan kanssa. Suurin osa kapellimestarin työstä on kuitenkin teosten tutkimista, valmistamista ja analysointia. Monet orkesterinjohtajat tekevät myös sävellys-, sovitus- ja opetustöitä.

Sinfoniaorkesterin harjoitukset ovat yleensä aamupäivisin maanantaista torstaihin ja konsertit puolestaan loppuviikosta iltaisin. Oopperaproduktioissa harjoitusperiodi voi kestää useita viikkoja, minkä jälkeen on näytöksiä tiheästi muutaman viikon ajan.

Studiossa työajat vaihtelevat paljon, mm. yötyötä tehdään joskus. Kapellimestari joutuu matkustamaan paljon työssään.

Kuoronjohtajan työnkuvaan puolestaan kuuluu ohjelmiston valmistaminen esityskuntoon ja kuoron johtaminen esitys- tai nauhoitustilanteessa. Tehtäviin kuuluu mm. kuoron ohjelmiston ja konserttien ohjelman suunnittelua sekä harjoiteltavien teosten opiskelua ja harjoitusten sisällön valmistelua.

Harjoituksissa kuoronjohtaja valmistaa ohjelmiston esityskuntoon ja ohjaa laulajien äänenmuodostusta. Hän kehittää kuorolaisten taitoa musisoida yhdessä ja hioo musiikin taiteellista tulkintaa.

Esitys- tai nauhoitustilanteessa kuoronjohtaja auttaa lyönnillään kuoroa toteuttamaan sen, mitä on harjoiteltu. Esiinnyttäessä hän on myös kuoron edustaja yleisöön päin ja saattaa myös juontaa konsertin.

Kuoronjohtajan tehtäviin voi kuulua myös teoskommenttien laatiminen käsiohjelmaan. Hän osallistuu myös uusien kuorolaisten valintaan. Monet kuoronjohtajat työskentelevät sivutoimisina jonkin muun työn ohessa tai varsinaisen ammatin osana, kuten esimerkiksi kanttorit tai musiikinopettajat.

Kuoronjohtajan työssä suunnittelu- ja valmistelutyö on yksinäistä, mutta työskentely kuoron kanssa on jatkuvasti elävä sosiaalinen tilanne.

Useimmat kuorot harjoittelevat kerran viikossa, yleensä iltaisin kahdesta kolmeen tuntia kerrallaan. Esiintymisten määrä riippuu kuorosta, niitä voi olla muutaman kerran vuodessa tai jopa useita viikossa. Esiintymisiin liittyen työhön kuuluu matkustamista.

Kapellimestarin työssä yleisön ja soittajien hyvä palaute palkitsee onnistuneesti tehdyn työn jälkeen. Kuoronjohtaja saa työskennellä lähes poikkeuksetta innostuneiden ihmisten kanssa. Hän saa jatkuvaa palautetta ja kuulee työnsä tulokset heti.

 

Työpaikat

Orkesterinjohtajia eli kapellimestareita työllistävät kaupunginorkesterit, oopperat, musiikkioppilaitokset sekä erilaiset festivaalit ja studiot.

Kuoronjohtajien tärkeimpiä työllistäjiä ovat yksittäiset kuorot, mutta myös seurakunnat, koulut ja musiikkioppilaitokset. Suomessa on satoja erilaisia kuoroja.

 

Työn vaatimukset

Sekä orkesterin- että kuoronjohtajan on oltava musikaalinen ja analyyttinen. Johtajalla on oltava myös selkeitä musiikillisia näkemyksiä sekä vahva tahto toteuttaa niitä. Orkesterin- ja kuoronjohtajan on oltava johtamistaitoinen ja yhteistyökykyinen.

Tarkan korvan lisäksi johtamisessa tarvitaan motorista lahjakkuutta ja hyvää fysiikkaa. Työssä tarvitaan eläytymis- ja esiintymiskykyä, tiettyjä näyttelijäntaitoja ja rohkeutta ilmaista keholla ja kasvoilla niitä tunteita, joita haluaa välittyvän orkesterin soittoon tai kuoron laulamiseen ja sitä kautta yleisölle.

Kapellimestarilta vaaditaan vankkaa kokemusta yhteissoitosta. Kuoronjohtajan ei tarvitse olla huipputason solistinen laulaja, mutta kohtuullinen laulutaito ja vankka kuorolaulukokemus ja sen tuoma tietämys äänen toiminnasta ovat välttämättömiä, samoin auttava pianonsoittotaito.

Orkesterin- ja kuoronjohtajan on myös osattava pitää kuria yllä ja toimia tehokkaasti harjoitustilanteessa sekä luoda henkeä konsertin edellä. Ulospäin suuntautuneisuus ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

Kritiikin sietokyky ja kyky oppia palautteesta ovat tarpeen.

 

Koulutus

Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa orkesterisoitinten osastolla ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri ja alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti.

Orkesterinjohdon ja kuoronjohdon kursseja on järjestetty muissakin oppilaitoksissa, mm. Oriveden opiston Klemetti-opistossa sekä Suomen Työväen Musiikkiliiton toimesta.

Musiikkialaa voi opiskella ammattikorkeakouluissa, joissa on mahdollista suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon, muusikko.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kapellimestarit työskentelevät freelance-keikkasopimuksin tai määräaikaisissa työsuhteissa (1-5 vuotta). Palkka vaihtelee suuresti tehtävien, kokemuksen ja kapellimestarin henkilökohtaisten meriittien mukaan.

Useimmat kuoronjohtajat ovat freelance-tyyppisesti yhden tai useamman kuoron palkkaamia. Palkka vaihtelee huomattavasti pätevyyden, työtehtävien ja työnantajan mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.

 

Lähinimikkeet

kapellimestari
kuoronjohtaja
musiikin maisteri
musiikkipedagogi
muusikko
orkesterinjohtaja