Kirkkomuusikko

Johdanto

Seurakunnan kirkkomuusikko eli kanttori johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Kanttori vastaa musiikista jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa, minkä lisäksi tehtäviin kuuluu musiikkikasvatustyötä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on suurin työllistäjä, mutta kanttoreita työskentelee myös musiikinopettajina. Työssä tarvitaan musiikillista lahjakkuutta, sosiaalisuutta ja halua toimia seurakunnallisessa työyhteisössä.

 

Työtehtävät

Seurakunnan kirkkomuusikon eli kanttorin tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Kanttori vastaa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa, joita ovat esimerkiksi häät, hautajaiset ja kasteet, sekä seurakunnan tilaisuuksissa.

Kanttori tekee myös musiikkikasvatustyötä ja opettaa rippikoulussa. Lisäksi hän johtaa erilaisia musiikkiryhmiä kuten kuoroja. Seurakunnan musiikkielämän suunnittelu kuuluu niin ikään kanttorin tehtäviin, jolloin kanttori etsii uutta ohjelmistoa ja järjestelee konsertteja sekä tapahtumia. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta.

Kanttorilla on yleensä käytettävissään hyvät soittimet ja harjoittelutilat sekä mahdollisuus hankkia hyvää nuottimateriaalia ja kirjallisuutta seurakunnalle. Työtiloina toimivat mm. kirkot, seurakuntasalit ja kappelit.

Kanttorit pitävät työnsä parhaimpana ominaisuutena vapautta suuntautua erityisesti sille musiikin alueelle, joka on itseä lähinnä. Työssä voi toteuttaa itseään ja ideoitaan, se on itsenäistä ja siinä saa olla tekemisissä mielenkiintoisten ihmisten kanssa.

Työajat ovat joustavat. Kanttorin työviikko on viisipäiväinen, ja hänelle kuuluu kerran kuussa vapaa viikonloppu. Muilla viikoilla kaksi vapaapäivää on sovittuja viikonpäiviä. Työ painottuu virastoaikojen ohella iltoihin ja viikonloppuihin.

 

Työpaikat

Kirkkomuusikkojen suurin työllistäjä on Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Kirkkomuusikon koulutuksella toimitaan myös kirkkomuusikoita kouluttavien oppilaitosten opettajina ja niiden hallinnollisissa tehtävissä sekä musiikkiopistojen ja kansalaisopistojen soiton- tai laulunopettajina.

 

Työn vaatimukset

Kirkkomuusikon tehtävissä vaaditaan musiikillista lahjakkuutta ja soittotaitoa.

Työssä tarvitaan myös kykyä ja halua toimia seurakunnallisessa työyhteisössä. Uskonnollinen vakaumus on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen asia.

Kanttorin ammatissa on tärkeää olla sosiaalinen ja yhteistyökykyinen.

Kanttorilla on suuri vastuu seurakunnan musiikkielämästä, siksi työajan rajaaminen voi olla vaikeaa.

Kanttorin tulee myös pystyä järjestelemään yksityiselämänsä epäsäännöllisten työaikojen mukaan.

 

Koulutus

Musiikin maisterin tutkinnon voi suorittaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmässä, jossa voi suorittaa keskimmäisen asteen kanttorin tutkinnon (B-kanttori) ja ylimmän asteen kanttorin tutkinnon (A-kanttori).

Ylimmän asteen virkaan tarvitaan lisäksi Sibelius-Akatemiassa suoritettavia, piispainkokouksen määrittelemiä lisäopintoja.

Alan ammattikorkeakoulututkinto ja konservatoriotutkinto antavat pätevyyden alimman asteen kanttorin virkaan (C-kanttori).

Muusikko (AMK) -tutkinnon voi suorittaa kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa Tampereen ja Oulun seudun ammattikorkeakouluissa sekä Yrkeshögskolan Novia Pietarsaaressa.

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon, muusikko.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kanttorin vakinaista virkaa voi hakea vain pätevyysvaatimukset täyttävä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Kirkkomusiikin koulutusohjelman evankelis-luterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaan suoritettu musiikin maisterin tutkinto antaa piispainkokouksen päätöksen mukaisesti kelpoisuuden Suomen evankelisluterilaisen kirkon sellaiseen kanttorin virkaan, joka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka), vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavasta muusta lisäpalkasta tai palkanlisästä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kirkollinen työ

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää noin 20 000 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa (v. 2017).

Henkilöstöstä noin puolet työskentelee hengellisen työn tehtävissä, esimerkiksi papit ja kanttorit sekä diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntekijät. Kirkko työllistää myös hallinnon, toimistotyön, viestinnän, tietohallinnon ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon työntekijöitä, joiden tilalle seurakunnat palkkaavat uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Seurakunnat työllistävät vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä, joista useimmat hoitavat hautausmaita.

Seurakuntien kykyyn työllistää vaikuttaa niiden taloudellinen tilanne, joka vaihtelee suuresti seurakuntien välillä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat seurakuntien talouteen viiveellä.

Suomen ortodoksinen kirkko työllistää seurakunnissaan sekä hallintotehtävissään noin 200 henkilöä.

Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lähinimikkeet

kanttori
musiikin maisteri
muusikko
urkuri