Muusikko (kevyt musiikki)

Johdanto

Muusikot soittavat yhtyeissä yhtä tai useampaa soitinta, esimerkiksi kitaraa, bassoa, kosketinsoittimia tai rumpuja. Työhön kuuluu soittamista keikoilla, harjoittelua, levyttämistä ja joskus myös säveltämistä. Muusikot ovat usein ammatinharjoittajia tai freelance-verokortilla toimiva keikkailijoita, joita työllistävät ohjelmatoimistot. Ammatti edellyttää soittotaidon ja musikaalisuuden lisäksi vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä ja sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin.

 

Työtehtävät

Muusikko soittaa tanssiorkesterissa, pop- tai rockyhtyeessä tai muussa kokoonpanossa yhtä tai useampaa soitinta, esimerkiksi kitaraa, bassoa, kosketinsoittimia tai rumpuja. Kevyeen musiikkiin luetaan erilaisia musiikin lajeja jazzista kansanmusiikkiin erotukseksi klassisesta, ns. vakavasta musiikista.

Muusikoiden työnkuvaan kuuluu soittamista ja solistin säestämistä keikoilla ja konserteissa. Yhtyeet esiintyvät erilaisissa paikoissa riippuen mm. suosiosta ja musiikista, jota he esittävät. Soittopaikkoja ovat esimerkiksi tanssilavat, ravintolat, laivat, rock-klubit, ulkoilmatapahtumat ja yksityistilaisuudet. Menestyvimmät yhtyeet esiintyvät suurilla areenoilla ja stadioneilla. Keikkoja tehdään mm. levymyynnin edistämiseksi.

Soitettava musiikki vaihtelee tilaisuuden ja yleisön mukaan. Yhtyeen keikkaohjelmisto voi koostua omista lauluista tai sitten toisten yhtyeiden kappaleista, covereista. Soittajien on tarkkailtava yleisön reaktioita ja otettava huomioon heidän toiveensa ja ilmapiiri. Tarvittaessa ohjelmistoa muutetaan hyvän tunnelman aikaansaamiseksi.

Konsertit ovat tavallisia keikkoja suurempia ja harvinaisempia tilaisuuksia, joissa yleisöä on huomattavasti enemmän ja äänentoisto ja puitteet eri luokkaa. Konsertteihin ei myöskään tulla varsinaisesti tanssimaan, mikä asettaa uusia vaatimuksia soittajille, sillä heidän on panostettava enemmän lavaesiintymisen näyttävyyteen yleisön viihdyttämiseksi.

Uusien esityskappaleiden ja soiton harjoittelu on keskeinen osa ammattia. Muusikot harjoittelevat yhdessä treenikämpällä ja usein myös itsekseen kotona. Osa muusikoista myös tekee itse lauluja eli säveltää, sanoittaa tai sovittaa. Musiikin tekeminen on luovaa työtä, jota voi olla vaikeaa rajata paikkaan ja aikaan. Levyjä yhtyeiltä ilmestyy vaihtelevalla tiheydellä, esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi. Levytys tehdään studiossa.

Keikoilla työhön kuuluu työvälineiden, soittimien, vahvistimien, kaiuttimien, mikrofonien jne. siirtelyä ennen ja jälkeen esiintymisen. Suurimmilla nimillä on omat roudarinsa tätä varten, mutta yleensä tämä kuuluu työnkuvaan. Kuuluisat muusikot myös esiintyvät lehtien sivuilla, televisiossa ja radiossa, jolloin työhön kuuluu haastattelujen antamista ja kuvauksia eri paikoissa. Suosituimmat bändit tekevät myös musiikkivideoita.

Työyhteisöön kuuluvia muita ammattilaisia ovat keikkaillessa roudari, miksaaja sekä ääni- ja valomies. Keikka- tai kiertuehenkilöstön lukumäärä riippuu mm. yhtyeen suosiosta. Levytettäessä tuottaja, äänittäjä, miksaaja ja editoija ovat tärkeitä tahoja.

Työympäristö vaihtelee treenikämpältä erilaisille keikkapaikoille ja studioon. Soittaminen tehdään esiintymislavalla joka voi olla sisätiloissa tai kesäisin ulkona. Työympäristö on poikkeuksetta meluinen ja toisinaan myös huonosti ilmastoitu.

Muusikkojen työajat painottuvat iltaan ja viikonloppuihin. Illan pääesiintyjä saattaa aloittaa vasta puolen yön aikaan, lämmittelijänä toimiva bändi jotakin tuntia aikaisemmin. Tanssipaikoissa keikka saattaa loppua vasta aamuyöllä. Ennen keikkaa on roudausta ja sound-checkin tekeminen, jonka jälkeen oman vuoron odottelua.

Keikkoja tehdään tilausten mukaan ympäri vuoden, mutta kesäisin on yleensä eniten työtilaisuuksia, koska silloin tanssilavat ja pienetkin soittopaikat ovat auki. Keikkoja voi olla vuodessa jopa toista sataa, mutta myös keikkatauot kuuluvat asiaan.

Esiintymisalue saattaa kattaa koko maan ja ulottua ulkomaille asti. Keikoille kuljetaan yleensä linja-autolla, "keikkabussilla", joskus lentäen. Pitkät työmatkat tekevät työstä raskaan, ja työpäivät saattavat matkojen takia venyä useamman vuorokauden mittaisiksi.

Muusikko on kutsumusammatti, jossa innostus soittamiseen ja rakkaus musiikkiin auttavat pitämään jaksamista yllä. Hyvää soittajaa myös arvostetaan. Tunnetuimmat muusikot ovat jääneet musiikin historiaan.

 

Työpaikat

Ohjelma- ja konserttitoimistot työllistävät muusikoita. Muusikot ovat usein freelance-verokortilla toimivia keikkatyöläisiä tai ammatinharjoittajia. Joillakin muusikoilla on omia yrityksiä, joiden kautta he järjestävät esimerkiksi keikkamyynnin.

 

Työn vaatimukset

Muusikolta vaaditaan soittamisen teknisen taitamisen lisäksi musikaalisuutta sekä hyvää rytmi- ja tyylitajua. Muusikon on varsinkin yksityistilaisuuksissa oltava avoin kaikille musiikkilajeille.

Luonteeltaan muusikon tulee olla sosiaalinen, sopeutuvainen ja ulospäin suuntautunut. Työ edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yhtyeen muiden jäsenten kanssa sekä kontaktin luomista yleisöön. Yhtyeen jäsenen tulee tietää oma roolinsa soittajana.

Esiintyjän on kestettävä myös itseensä kohdistuvaa kritiikkiä ja uskaltauduttava yleisön eteen epäonnistuneidenkin keikkojen jälkeen. Työ vaatii siten rohkeutta ja vankkaa uskoa omiin menestymisen mahdollisuuksiin.

Keikkamuusikon työssä taloudellista varmuutta ei useinkaan ole pitkälle tulevaisuuteen. Muusikolta puuttuvat tavanomaiset työsuhteen edut, esimerkkinä palkalliset sairaslomat.

Kilpailu työtilaisuuksista ja yleisöstä on kovaa ja matka huipulle vaikea. Monen muusikon on hyväksyttävä sekin, että kuuluisuus jää hyvin vähäiseksi.

Muusikon on huomioitava myös aikavievien työmatkojen ja hankalien työaikojen mahdollinen vaikutus perhe-elämään.

Kovat äänet voivat altistaa kuulo-ongelmille ilman suojainten käyttöä.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on eduksi, koska se auttaa kestämään ammatin ja yksipuolisten työasentojen rasituksia. Roudaus vaatii myös hyvää kuntoa, koska laitteet, esimerkiksi vahvistimet eivät ole kevyitä.

 

Koulutus

Pop & Jazz Konservatoriossa annetaan ammatillista peruskoulutusta rytmimusiikkiin.

Toisella asteella voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon, muusikko.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, muusikko (AMK).

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella mm. jazz-musiikkia, ja suorittaa alemman korkeakoulututkinnon musiikin kandidaatti ja ylemmän korkeakoulututkinnon musiikin maisteri.

Moni muusikko on itseoppinut.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Keikan myynyt ohjelmatoimisto tai säestettävä artisti sopii muusikoiden kanssa palkat. Palkan suuruuteen vaikuttavat monet asiat yhtyeen nimekkyydestä aina ohjelmatoimiston prosentteihin saakka. TV-, radio- ja äänilevyalalla on käytössä Suomen Muusikkojen Liiton neuvottelemat alimmaispalkkatariffit.

 

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

Kulttuuriteollisuus. Julkaisu. Työministeriö 2002.

 

Lähinimikkeet

basisti
hanuristi
jazzmuusikko
kansanmuusikko
keikkamuusikko
kitaristi
kosketinsoittaja
muusikko
pianisti
ravintolamuusikko
rockmuusikko
rumpali
saksofonisti
tanssimuusikko