Kuvaussihteeri

Johdanto

Kuvaussihteeri järjestää ja hoitaa monenlaisia käytännön asioita tv-, elokuva- ja videotuotannoissa. Tehtäviin kuuluu mm. yhteydenpito työryhmään sekä aikatauluista, rekvisiitasta ja kuvauspaikoista huolehtiminen. Työssä tarvitaan yhteistyötaitoja ja järjestelykykyä.

Työtehtävät

Kuvaussihteeri työskentelee elokuvien, tv-ohjelmien ja videoiden tuotannoissa hoitaen monia käytännön asioita. Televisiotuotannoissa tehtävät ovat tyypillisesti laajempia kuin elokuvia tehtäessä.

Ennen kuvauksia kuvaussihteeri laatii kuvausaikataulut tuotantopäällikön tai tuottajan kanssa sekä sopii myös puvustus- ja naamiointiaikatauluista. Lisäksi hän saattaa auttaa näyttelijöiden ja avustajien etsinnässä.

Kuvaussihteeri tilaa, hankkii ja järjestää tarvittavan rekvisiitan ja kaluston sekä kuvauspaikat kuntoon hyvissä ajoin. Tehtäviin kuuluu myös yhteydenpito tuotantoon osallistuvien ammattilaisten välillä ja esimerkiksi palaverien järjestäminen.

Kuvausten aikana kuvaussihteeri lyö klaffin sekä pitää yksityiskohtaista kirjaa kaikista otoista, dialogista, näyttelijöiden eleistä ja toiminnasta, puvuista, naamioinnista, kamerassa käytetystä linssistä jne.

Näin varmistetaan kuvallinen jatkuvuus otosta ja kohtauksesta toiseen. Kuvauspäivän päätyttyä hän toimittaa kirjanpidon leikkaajalle ja ohjaajalle.

Kuvaussihteerin tehtäviin kuuluu myös kuvausraporttien laatiminen tuottajalle. Lisäksi hän vastaa työajan seurannasta sekä ohjaa avustajia heidän tehtävissään.

Kuvausten jälkeen kuvaussihteeri tarkistaa työkopion ja huolehtii palkkioiden maksuista sopimusten mukaan sekä tv-tuotannoissa Teosto-, arkisto- ja valmistumisilmoitusten tekemisestä.

Työryhmän koosta riippuu, jaetaanko näitä tehtäviä tuotanto- tai kuvauspäällikön ja apulaisohjaajan kesken.

Kuvaussihteeri työskentelee yhteistyössä muun ryhmän kanssa, mutta työhön sisältyy myös yksintyöskentelyä. Kuvaussihteerillä on paljon myös työryhmän ulkopuolisia yhteyksiä, koska hän huolehtii kuvauspaikkojen jne. järjestämisestä.

Työympäristö riippuu kuvauspaikasta, toisinaan työskennellään ulkonakin. Työajat vaihtelevat suuresti, ja työ on toisinaan kiireellistä.

 

Työpaikat

TV-yhtiöt sekä elokuva- ja videotuotantoyhtiöt.

 

Työn vaatimukset

Kuvaussihteerin tulee tuntea elokuvatekniikkaa ja tuotantosuunnittelua. Työssä tarvitaan myös taiteellista tarkastelutapaa.

Hyvä ja selkeä suullinen ja kirjallisen ilmaisun taito on tarpeen.

Työryhmän kanssa työskentely vaatii yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoja sekä ulospäin suuntautunutta luonnetta.

Kuvausaikatauluista, kuvauspaikoista jne. huolehtiminen edellyttää käytännöllisyyttä ja järjestelykykyä.

Kuvaussihteerin tulee kyetä ohjaamaan mm. avustajia, mikä edellyttää tietynlaisen esimiesaseman omaksumista.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon media-assistentti.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK) elokuvan ja television tai media-alan opintoihin suuntautuen.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella esimerkiksi elokuva- ja tv-tuotantoa. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti.

Kuvaussihteeriksi on usein tultu käytännön työkokemuksen ja YLE:n järjestämien kurssien kautta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu siitä, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.

Esimerkiksi Erityispalvelujen Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus määräytyy Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen mukaan. YLE:n palveluksessa palkka määräytyy Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan jne.

 

 

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

media-assistentti
medianomi
taiteen maisteri
tuotantoassistentti
tuotantoavustaja
tuotantosihteeri

 

Kuvaussihteeri