Valaistusmestari

Johdanto

Valaistusmestari vastaa valaistuksen teknisestä toteutuksesta teattereissa sekä tv- ja elokuvatuotannoissa. Valaistusmestari on vastuussa myös yleisön ja henkilökunnan turvallisuudesta, sillä katossa olevat valaistuslaitteet ovat raskaita. Valaistusmestarilta vaaditaan teknisen tietämyksen lisäksi taiteellista silmää ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Valaistusmestari vastaa teatteriesityksen tai tv-ohjelman valaistuksen teknisestä toteutuksesta. Valaistusmestari on oman alueensa työntekijöiden esimies.

Valaistuksen suunnittelu tapahtuu yhdessä lavastajan, valo- ja äänisuunnittelijan sekä työryhmän kanssa. Valaistus toteutetaan suunnitelmien mukaan sekä harjoituksissa että esityksissä.

Valaistusmestari on esimiehenä vastuullisessa asemassa sekä valaistuksen onnistumisen että myös näyttelijöiden ja yleisön turvallisuuden suhteen.

Suurella näyttämöllä käytettävät valaistuslaitteet voivat olla raskaita ja kookkaita, jolloin niiden asentaminen esimerkiksi katonrajaan saattaa aiheuttaa vaaratilanteita myös tekniselle henkilökunnalle itselleen.

Valaistusmestari tekee yhdessä käyttöpäällikön kanssa ehdotuksia valaistukseen tarvittavista hankinnoista ja vastaa valaistustarvikkeiden varastoinnista samoin kuin niiden huollosta.

Työn luonteeseen kuuluu jatkuva yhteistyö muun teknisen sekä taiteellisen henkilökunnan kanssa. Työympäristö vaihtelee teatterin näyttämöstä studioihin. Kahdeksantuntinen työpäivä voi jakaantua kahteen osaan lyhyemmän osan ollessa vähintään kolme tuntia.

Tehtäviä pyritään yhä useammin yhdistelemään, ja yhden ihmisen vastuulle tulee aikaisemmin usealle työntekijälle kuuluneita tehtäviä.

 

Työpaikat

Valaistusmestareita työskentelee teattereiden sekä elokuva- ja televisioyhtiöiden palveluksessa.

 

Työn vaatimukset

Valaistusmestarin työ on teknisesti vaativa ja vastuullinen.

Valaistusmestarilta vaaditaan teknisen tietämyksen lisäksi taiteellista silmää, kykyä oppia uutta, yhteistyökykyä muun henkilökunnan kanssa sekä kykyä hyväksyä taiteellisen henkilökunnan näkemyksiä.

Toimenkuvaan kuuluu myös alan koti- ja ulkomaisen kehityksen seuraaminen.

Valaistusmestarin työ saattaa olla fyysisesti raskasta etenkin työpaikoilla, joilla valaistushenkilökuntaa on niukanlaisesti.

 

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon, joka voidaan suorittaa myös näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös sähköasentajan ammattitutkinto ja sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon, medianomi (AMK) elokuvaan ja televisioon suuntautuen. Tutkinnossa voi erikoistua teatterin ja tapahtumien ääni- ja valosuunnitteluun.

Valosuunnittelua voi opiskella Teatterikorkeakoulussa valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmassa, jolloin tutkinto on teatteritaiteen maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Itsenäinen, työnjohdollinen tehtävä edellyttää vähintään kaksivuotista alan ammattikoulutusta, alan ammattitutkintoa tai vähintään kuuden vuoden ammatillista kokemusta alalta.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy alan työehtosopimusten mukaisesti.

 

Työmarkkinatiedot
Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Lisäaineistot

Teatterialan ammatteja -video. Työministeriö 2002.

 

Lähinimikkeet

insinööri
medianomi
teatteritaiteen maisteri

 

 

Valaistusmestari