Maskeeraajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi kampausten ja peruukkien työstämistä sekä naamiointien tekemistä. Maskeeraajat työskentelevät mm. teattereiden ja televisioyhtiöiden tuotantoprojekteissa sekä erilaisissa kuvaus- ja näytöstilaisuuksissa. Maskeeraajan työ edellyttää taiteellista näkemystä, kätevyyttä ja eri aikakausien sekä muotivirtausten tuntemusta.
Maskeeraaja tuottaa maskeerauspalveluja erilaisiin elokuvan, television, teatterin, oopperan ja baletin tuotantoprojekteihin. Maskeeraaja voi työskennellä myös mainos-, muoti- ja lehtikuvauksissa sekä muoti- ja hiusnäytöksissä. Työhön sisältyy mm. kampausten, peruukkien, hiuslisien, irtopartojen ja -viiksien työstämistä.
Maskeeraajalla on työstään taiteellinen vastuu yhtenä tuotantoprojektin jäsenenä. Teatterissa maskeeraajan työ edellyttää roolianalyysin tekoa siten, että tulokset vastaavat ajallisesti, tyylillisesti ja juonellisesti kertomusta, ohjaustyötä sekä puvustus- ja valaistussuunnittelua.
Maskeeraaja työskentelee jatkuvasti uusissa paikoissa uusien ihmisten kanssa eikä yksikään työpäivä ole samanlainen.
Maskeeraaja tuo omat työvälineensä kuvauspaikalle. Tärkeimpiä työvälineitä ovat siveltimet, puhdistusaineet, puuterit, vipat sekä erilaiset meikkaus- ja hiusaineet, kuten hiuslakat, pinnit, kaljut, kammat yms.
Maskeeraaja huoltaa itse työvälineensä ja työalueensa huomioiden kaikissa työvaiheissa hygienian vaatimukset. Alan tukkuliikkeissä on käytävä kuukausittain täydentämässä tarpeistoa. Parrat, viikset ja peruukit yleensä kuitenkin vuokrataan.
Työajat ovat erittäin vaihtelevat. Työpäivä voi teatterissa jakaantua kahteen osaan siten, että lyhyempi osa on vähintään kolme tuntia ja työjaksojen väliaika vähintään 2,5 tuntia. Ammattiin kuuluu myös ilta- ja viikonlopputyötä. Työ on yleensä hyvin kiireistä.
Teatterit. Elokuva- ja televisioyhtiöt. Tuotantoprojektit teattereissa, elokuva- ja televisioyhtiöissä tai mainos-, muoti- ja lehtikuvauksissa sekä muoti- ja hiusnäytöksissä.
Työ edellyttää taiteellista näkemystä, muototajua, värisilmää, kätevyyttä ja tarkkuutta sekä estetiikan ja kulttuurin tulkintataitoa. Hyvä tuotetietous ja -tuntemus ovat tarpeen, samoin laaja yleissivistys.
Maskeeraajan on tunnettava eri aikakausien kampaukset, puvut, arkkitehtuuri jne. Hänen on osattava tulkita ilot ja surut, klovnit ja pellet, vanhennukset ja nuorennukset jne.
Maskeeraajan on jatkuvasti opiskeltava, jotta hän hallitsisi erilaiset naamiointitavat ja naamioiden historian voidakseen suunnitella asianmukaisia maskeerauksia ja kampauksia mm. eri aikakaudelle sijoittuviin näytelmiin.
Maskeeraajan on seurattava aktiivisesti muotivirtauksia. Työ edellyttää myös uteliasta suhtautumista ympäristössä tapahtuviin ilmiöihin.
Maskeeraajalta vaaditaan pitkäjännitteisyyttä, sosiaalisuutta ja ryhmätyötaitoja. Ammatissa on kyettävä sovittelemaan näkemyksiään yhteen taiteellisen henkilökunnan näkemysten kanssa. Työssä on kyettävä toimimaan erilaisten ohjaustyylien mukaisesti.
Työssä on myös siedettävä kritiikkiä. Eri tilanteisiin on osattava reagoida nopeasti ja joustavasti. Toisinaan aika uhkaa loppua kesken ja kuitenkin on onnistuttava sataprosenttisesti.
Maskeeraajan ammatti vaatii sekä henkistä että fyysistä kestävyyttä. Etenkin muotikuvauksissa työ voi kestää aikaisesta aamusta yömyöhään. Myös TV-studiot ovat yölläkin auki. Iltoihin ja viikonloppuihin ulottuvat työrupeamat edellyttävät yksityiselämän järjestämistä pitkälti työn määräämien olosuhteiden mukaisesti.
Työ on seisomatyötä, mikä puolestaan rasittaa tuki- ja liikuntaelimiä.
Maskeeraajien koulutusta järjestävät yksityiset kouluttajat ja ammattioppilaitokset.
Pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettava kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi, tai hiusalan perustutkinto parturi-kampaaja.
Suurin osa maskeeraajista toimii itsenäisinä yrittäjinä tai freelanceina. Yrittäjän tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan. Freelancen palkka määräytyy sopimuksen mukaan tai tuntipalkkana.
Palkkaan vaikuttavat koulutus, kokemus, pätevyys sekä mm. se toimiiko maskeeraaja myös kampaajana. Usein saadaan ilta-, yö- ja sunnuntailisää.
Elokuva-ala
Elokuva-alalla tehdään projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä.Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi.
Elokuva-alan oppilaitoksista valmistuvien suuren määrän vuoksi kaikille ei riitä alan töitä. Tämä koskee sekä taiteellisiin että tuotannollisiin tehtäviin kouluttautuneita. Ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.
KauneudenhoitoalaHiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista yrittäjiä on noin 11 000. Hiusalan työllisyystilanne on hyvä. Työvoimapulaa on eri puolilla Suomea, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuria.
Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia nuoremmille.
Hiusalalla on tapahtunut yritysten ketjuuntumista ja yritysten koon kasvua. Alan yritysten palvelut laajenevat kattamaan yhä useampia kauneudenhoitopalveluita, jolloin palvelut kohdistuvat hiusten lisäksi esimerkiksi rakennekynsiin tai vaikkapa tatuointeihin, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää.
Suomen Kosmetologien Yhdistyksessä on noin 3 400 jäsentä, joista noin 1 200 toimii hoitolayrittäjinä. Kosmetologien työllisyystilanne on hyvä, mutta alan ammattilaiset työskentelevät pääasiassa liikkeen- tai ammatinharjoittajina, joten työpaikkoja toisen palveluksessa on vain vähän. Tulevaisuudessa työtilanne säilynee samanlaisena. Työpaikkoja voi syntyä enemmän parturi-kampaamoihin.
Kauneudenhoitoalan työllisyyttä pitävät yllä palveluiden jatkuva kysyntä, ihmisten halu panostaa ulkoiseen olemukseensa ja hoitaa itseään sekä edustavuuden merkityksen korostuminen myös työelämässä. Hyvä ammattitaito ja korkea osaaminen edesauttavat työllistymistä, samoin hyvät viestintä-, vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaidot. Kielitaito ja erilaisten kulttuurien ymmärtämys on entistä tärkeämpää.
Alalla toimitaan usein yrittäjinä (liikkeen- tai ammatinharjoittajana), mikä edellyttää mm. palvelun korkeaa laatua, pitkäjännitteisyyttä, realistisia odotuksia sekä kykyä hankkia ja säilyttää oma asiakaskunta.
Teatteri- ja tanssialaTeatteriala työllistää eri tehtävissä yhteensä noin 3 600 henkilötyövuoden edestä, joista vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 600. Osa-aikaisuudet ja vierailijatehtävät työllistävät tilapäisesti vuosittain noin 1 000 henkilötyövuodella. Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin.
Alan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Nykyään työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.
Suomen Näyttelijäliiton 1 700 jäsenestä noin 1 200 on enemmän tai vähemmän päätoimisia näyttelijöitä. Loput 500 ovat teatterialan opiskelijoita tai eläkkeelle jääneitä. Heistäkin osa on aktiivisesti työelämässä. Näyttelijöistä noin 40 prosenttia on vakinaisessa työsuhteessa. Freelancena toimii noin 60 prosenttia, heillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.
Suomen Tanssitaiteilijain Liitossa on yli 900 jäsentä. Yhteensä maassamme on yli 1 000 tanssin ammattilaista. Alalla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, lähes kaikki tanssitaiteilijat työskentelevät freelanceina. Tanssitaiteilijoille on tyypillistä, että he tekevät myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, tanssinopettajilla ei juurikaan.
Teatterialan Ammattilaiset TAM ry:ssä on jäsenenä yli 1 800 teattereiden ja teatteriryhmien teatteritekniikan ammattilaista ja toimihenkilöä sekä teatteri-ilmaisun ohjaajaa ja opettajaa.Teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin ollut siirtyminen vakinaisista enemmän määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle.
Televisio- ja radiotyö
Televisio- ja radioalan työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työpaikat ovat myös vähentyneet viime vuosina. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.
Toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana on alalla yleistä. Yhä useampi työllistää itsensä em. tavoin vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä. Tämä kuitenkin johtaa helposti markkinoiden täyttymiseen, jolloin freet ovat alityöllistettyjä ja -palkattuja, ja vastaavasti vakinaisessa työsuhteessa olevat ylityöllistettyjä.
Televisioyhtiöt ovat ulkoistaneet ohjelmatuotantojaan, jolloin ne ostavat ohjelmia erilisiltä tuotantoyhtiöiltä, jotka palkkaavat tarvitsemansa tekijät tuotannon vaatimaksi ajaksi. Työskentely on projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.
Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Radio- ja televisioalalle ei ole odotettavissa merkittävää työvoimatarpeen kasvua suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, sillä henkilöstö onkeskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.
Televisio- ja radioalalle hakeutuvien kannattaa hankkia mahdollisimman monipuoliset taidot, sillä moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia: digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.
Kauneudenhoitoala -video. Työministeriö 1999.
Teatterialan ammatteja -video. Työministeriö 2002.
naamioitsija
sminkkaaja
