Maskeeraaja

Johdanto

Maskeeraajan työhön kuuluu esimerkiksi kampausten ja peruukkien työstämistä sekä naamiointien tekemistä. Maskeeraajat työskentelevät mm. teattereiden ja televisioyhtiöiden tuotantoprojekteissa sekä kuvauksissa ja näytöksissä. Ammattiosaamisen lisäksi työ edellyttää kädentaitoja, taiteellista näkemystä ja eri aikakausien tyylien tuntemusta.

Työtehtävät

Maskeeraaja tuottaa maskeerauspalveluja elokuvan, television, teatterin, oopperan ja baletin tuotantoprojekteihin. Maskeeraaja voi työskennellä myös mainos-, muoti- ja lehtikuvauksissa sekä muoti- ja hiusnäytöksissä. Maskeeraajan tehtäviin kuuluu mm. kampausten, peruukkien, hiuslisien, irtopartojen ja -viiksien työstämistä.

Maskeeraajalla on työstään taiteellinen vastuu yhtenä tuotantoprojektin jäsenenä. Teatterissa maskeeraajan työ edellyttää roolianalyysin tekoa siten, että tulokset vastaavat ajallisesti, tyylillisesti ja juonellisesti kertomusta, ohjaustyötä sekä puvustus- ja valaistussuunnittelua.

Teatterissa, elokuvatuotannoissa ja televisiotuotannoissa maskeeraajat tekevät esimerkiksi asianmukaisia maskeerauksia ja kampauksia mm. eri aikakaudelle sijoittuviin näytelmiin. Televisiossa myös ohjelmien juontajat ja vieraat maskeerataan. Muotikuvauksissa ja -näytöksissä maskeeraaja tekee muotivirtauksen mukaisen maskeerauksen.

Maskeeraaja työskentelee jatkuvasti uusissa paikoissa uusien ihmisten kanssa eikä yksikään työpäivä ole samanlainen. Maskeeraaja tuo kuvauspaikalle omat työvälineensä, joista tärkeimpiä ovat siveltimet, puhdistusaineet, puuterit, vipat sekä erilaiset meikkaus- ja hiusaineet, kuten hiuslakat, pinnit, kaljut, kammat jne.

Maskeeraaja huoltaa itse työvälineensä ja työalueensa huomioiden kaikissa työvaiheissa hygienian vaatimukset. Alan tukkuliikkeissä on käytävä säännöllisesti täydentämässä tarpeistoa. Parrat, viikset ja peruukit yleensä kuitenkin vuokrataan.

Työajat ovat erittäin vaihtelevat. Työpäivä voi teatterissa jakaantua kahteen osaan siten, että lyhyempi osa on vähintään kolme tuntia ja työjaksojen väliaika vähintään 2,5 tuntia. Ammattiin kuuluu myös ilta- ja viikonlopputyötä. Työ on yleensä hyvin kiireistä. Ammattiin kuuluu matkustamista esimerkiksi kuvauspaikoille ja näytöspaikoille.

Työpaikat

Ammatinharjoittajina. Yrittäjinä. Freelanceina. Tuotantoprojektit teattereissa, elokuva- ja televisioyhtiöissä tai mainos-, muoti- ja lehtikuvauksissa sekä muoti- ja hiusnäytöksissä. Teatterit. Elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöt.

 

Työn vaatimukset

Maskeeraajalta edellytetään taiteellista näkemystä, muototajua, värisilmää, kädentaitoja ja tarkkuutta sekä hyvää tuotteiden tuntemusta.

Taiteellisissa tehtävissä on tunnettava eri aikakausien kampaukset, puvut, arkkitehtuuri jne. Hyvä yleissivistys on ammatissa etu. Muotitehtävissä on tunnettava muotivirtaukset.

Maskeeraajan on osattava tulkita ilot ja surut, klovnit ja pellet, vanhennukset ja nuorennukset jne.

Ammatissa tarvitaan sosiaalisuutta ja ryhmätyötaitoja.

Ammatissa on kyettävä sovittelemaan näkemyksiään yhteen taiteellisen henkilökunnan näkemysten kanssa. Työssä on kyettävä toimimaan erilaisten ohjaustyylien mukaisesti.

Ammatissa tarvitaan pitkäjännitteisyyttä.

Työssä on osattava reagoida eri tilanteisiin nopeasti ja joustavasti. Myös kiireessä on onnistuttava.

Ammatti edellyttää jatkuvaa opiskelua, jotta hallitsisi erilaiset naamiointitavat ja naamioiden historian. Muotivirtausten seuraaminen on tarpeen.

Maskeeraajan ammatti vaatii sekä fyysistä että henkistä kestävyyttä. Työ on seisomatyötä, mikä rasittaa tuki- ja liikuntaelimiä. Ammatissa on siedettävä myös kritiikkiä.

Työtä voidaan tehdä myös keskellä yötä ja viikonloppuisin, mikä asettaa omat vaatimuksensa.

 

Koulutus

Maskeeraajien koulutusta järjestävät yksityiset koulutusyritykset ja ammattioppilaitokset.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon kosmetologiaan suuntautuen. Tutkintonimike on kosmetologi. Kauneudenhoitoon ja tuoteneuvontaan suuntautuen tutkintonimike on kosmetiikkaneuvoja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös hiusalan perustutkinnon. Tutkintonimike on parturi-kampaaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös teatterialan ammattitutkinto maskeeraukseen suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Suurin osa maskeeraajista toimii itsenäisinä yrittäjinä tai freelanceina. Yrittäjän tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan. Freelancen palkka määräytyy sopimuksen mukaan tai tuntipalkkana.

Palkkaan vaikuttavat koulutus, kokemus, pätevyys sekä mm. se toimiiko maskeeraaja myös kampaajana. Usein saadaan ilta-, yö- ja sunnuntailisää.

 

 

Työmarkkinatiedot
Elokuva-ala

Elokuvien tekeminen tapahtuu tuotantoyhtiöiden kautta. Elokuvatuotantoyhtiöitä on Suomessa noin 100. Tuotantoyhtiöissä on jonkin verran vakinaisia työpaikkoja, mutta tuotanto on pitkälti alihankintaa, jossa eri alojen ammattilaiset tekevät tuotantoyhtiön tilauksesta tietyn osan tuotannosta. Elokuva-ala työllistää riippumattomissa av-alan yrityksissä Suomessa noin 2 500 henkilöä (v. 2017).

Elokuvatuotannoissa tehdään pääasiassa projektiluonteista ja tuotantokohtaista työtä. Elokuvanteko kokoaa ammattilaiset määräajaksi yhteen tuotantotiimiksi, jolloin tuotantoyhtiön palkkalistoilla olevien lukumäärä moninkertaistuu tuotannon ajaksi. Yksi kotimainen elokuva työllistää yleensä 50-300 henkilöä määräajaksi, mutta voi työllistää jopa 350 henkilöä eripituisiksi jaksoiksi. Lisäksi elokuvien teko työllistää välillisesti, koska niiden aikana käytetään runsaasti muiden toimialojen palveluita.

Elokuva-alalla yleistä on toimiminen freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa, eikä kaikille alalle kouluttautuneille riitä töitä. Elokuva-alan oppilaitoksista on valmistunut taiteellisiin ja tuotannollisiin tehtäviin enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyskausia voi seurata myös työn projektiluonteisuuden vuoksi. Elokuva-ala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Elokuva-ala työllistää myös elokuvien markkinointia ja levitystä hoitavissa levitysyhtiöissä, esitystoiminnassa elokuvateattereissa sekä elokuvatallenteiden myyntiä ja vuokrausta harjoittavissa yrityksissä. Kokopäiväisiä töitä on lähinnä hallinnollisissa sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä. Ala työllistää myös huomattavan määrän osa-aikaisia esimerkiksi lipunmyynnissä. Elokuvafestivaalien järjestäminen työllistää projektiluonteisesti.

Elokuva-ala työllistää myös alan järjestöissä sekä opetus- ja tutkimustehtävissä. Yleisesti ottaen vaihtuvuus alan työpaikoissa on vakituisten työsuhteiden osalta vähäistä. Työpaikkoja avautuu lähinnä muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtymisten vuoksi.

Kauneudenhoitoala

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.

Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

naamioitsija
kosmetologi
sminkkaaja
parturi-kampaaja

 

 

 

Maskeeraaja