Koneinsinööri

Johdanto

Koneinsinöörit toimivat koneiden, laitteiden ja tuotantolinjojen suunnittelussa, valmistuksessa ja kunnossapidossa. Muita työllistäviä tehtäväalueita ovat esimerkiksi markkinointi ja koulutustehtävät. Koneinsinöörin työpaikkoja ovat esimerkiksi konepajat, suunnittelutoimistot ja maahantuojat. Ammatti edellyttää teknisen osaamisen lisäksi mm. suunnittelu- ja esimiesosaamista, taloudellista ajattelua ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Koneinsinöörit työskentelevät monenlaisissa tehtävissä, jotka painottuvat teknisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Konetekniikka kohdistuu erilaisten laitteiden, koneiden ja rakenteiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Koneinsinöörien tehtävänimikkeet vaihtelevat riippuen tarkemmasta toimenkuvasta ja työnantajasta.

Suunnittelutehtävät työllistävät koneinsinöörejä suunnittelutoimistoissa ja teollisuuslaitoksissa. Tällöin työ on erilaisten koneiden, laitteiden, teollisuuden tuotantolinjojen, järjestelmien ja rakenteiden suunnittelua ja tuotekehitystä. Työ voi kohdistua myös esimerkiksi kulkuneuvoihin ja työkoneisiin.

Koneinsinöörejä työskentelee myös tuotantoinsinööreinä, jolloin he toimivat koneiden tai muiden tuotteiden valmistuksen suunnittelu- ja johtotehtävissä. Tällöin he toimivat esimerkiksi tuotannon ohjauksessa tai valmistustiimien vetäjinä esimerkiksi konepajoilla.

Käyttö- ja valvontatehtävät työllistävät koneinsinöörejä teollisuuden tuotantolaitoksista energiantuotantolaitoksiin, kuten myös kunnossapidon ja huollon tehtävät.

Työtehtävänä voi olla myös valmistusmenetelmien kehittäminen ja laadunvalvonta. Muita tehtäväalueita ovat esimerkiksi markkinointi ja myynti, koulutus, tutkimus ja hallinnolliset tehtävät.

Koneinsinööri toimii yleensä työryhmän tai projektin vetäjänä. Työtä tehdään usein yhteistyössä toimeksiantajan edustajien kanssa, jolloin koneinsinööri neuvottelee ja toimii yhdyshenkilönä.

Työympäristö vaihtelee työnantajasta ja tehtävistä riippuen kone- ja metallituoteteollisuuden laitteita valmistavan yrityksen kuten konepajan tuotantotiloista suunnittelutoimiston tai maahantuojan toimistotiloihin sekä tuotantolaitosten ja asiakkaiden tiloihin. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa.

Työ on usein päivätyötä, mutta monissa tehtävissä työaika ei rajoitu määrätunteihin. Työhön voi kuulua paljon matkustamista.

 

Työpaikat

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset kuten konepajat. Suunnittelutoimistot. Insinööritoimistot. Maahantuojat. Koneinsinöörejä työskentelee myös muilla teollisuudenaloilla. Energiateollisuus.

 

 

Työn vaatimukset

Koneinsinöörin on hallittava oman alansa tekniikka sekä tunnettava suunnittelu- ja tuotantomenetelmät.

Ammatti edellyttää kykyä soveltaa teknistä tietoa käytäntöön.

Koneinsinööri tarvitsee suunnittelu- ja organisointitaitoja sekä johtamistaitoja.

Markkinointitehtävät edellyttävät kaupallista ajattelua.

Tehtävien hoito edellyttää ongelmanratkaisukykyä sekä taloudellista ajattelua.

Ammatissa on kyettävä sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn. Myös yhteistyötaidot ja neuvottelu- ja esiintymistaidot ovat tarpeen.

Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen on tärkeää.

Työssä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja joustavuutta.

Kielitaito ja myös kulttuurien tuntemus ovat tarpeen varsinkin vientitehtävissä.

Kone- ja metallitekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella konetekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella konetekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
laivanrakennusinsinööri
autoinsinööri
laskentainsinööri
standardointi-insinööri
suunnitteluinsinööri
työkalunsuunnittelija
koneensuunnittelija
käyttöinsinööri
lujuuslaskija
laatuinsinööri
kunnossapitoinsinööri
tarkastusinsinööri