Kuiskaaja

Johdanto

Kuiskaaja työskentelee teatterissa tehtävänään syöttää harjoituksissa ja näytöksissä tekstiä näyttelijöille, jos nämä unohtavat vuorosanansa. Tehtäviin kuuluu myös kirjanpito harjoiteltavasta tekstistä sekä muutosten merkitseminen ylös. Työssä tarvitaan selkeää puheääntä ja rauhallisuutta.

Työtehtävät

Kuiskaajan työstä suurin osa tapahtuu harjoituksissa, joissa hän syöttää tekstiä näyttelijöille, mikäli nämä unohtavat vuorosanansa. Kun kuiskaaja huomaa, että joku unohtaa, hän lukee muutaman sanan tai ehkä koko lauseen tekstistä, jolloin näyttelijä pääsee taas vauhtiin.

Näytöksissä vuorosanojen unohtaminen on erittäin harvinaista. Jos näin kuitenkin käy, tilanne tulee odottamatta ja on erittäin koetteleva. Kun näyttämö jää jumiin, kuiskaajan on reagoitava nopeasti. Tällöin hän sanoo pari sanaa, jolloin näyttelijä sieppaa puheen ja jatkaa siitä mihin jäi. Näyttämöä seuraava yleisö ei huomaa mitään, jos tämä tehdään oikein.

Kuiskaaja istuu yleensä eturivissä yleisön joukossa tai joskus harvoin lavasteisiin sijoitetussa paikassa. Vaikka hän usein oppii itsekin tekstin ulkoa, niin hän ei voi luottaa vain muistiinsa, vaan hänen on koko ajan seurattava tekstiä omasta pääkirjastaan ja oltava valppaana.

Ohjaajan lisäksi vain kuiskaaja on aktiivisesti läsnä koko näytelmän tekemisen prosessissa ensimmäisistä harjoituksista viimeiseen esitykseen. Läheisin työkumppani kuiskaajalle onkin yleensä ohjaaja.

Kuiskaajan vastuulla on pääkirja eli "plari", kirjanpito harjoiteltavasta tekstistä. Jos työryhmä päättää muuttaa jotakin repliikeissä, kuiskaajan on merkittävä ne välittömästi ja selkeästi pääkirjaan. Pääkirja arkistoidaan aina kun esitykset ovat päättyneet. Tämä on myöhemmän teatterihistorian tutkimuksenkin kannalta tärkeää, koska poistoja tehdään jopa klassikkonäytelmiin.

Kuiskaaja voi itsekin tehdä huomautuksia ja muutosehdotuksia, esimerkiksi kielen suhteen. Hänen on myös huolehdittava siitä, että näyttelijä, jonka repliikkiä on muutettu, merkitsee muutoksen omaan roolivihkoonsa.

Samoin kuiskaajan on merkittävä muistiin sisääntulot, valoiskut, musiikki-iskut, pyörönäyttämön ja esiripun iskut. Niin ikään näyttelijöiden asemat näyttämöllä kirjataan. Kuiskaajan on oltava kaiken tasalla ja huolehdittava siitä, että näyttelijät ovat myös.

Harjoitukset alkavat oopperassa ja teattereissa aamupäivällä ja kestävät usein iltapäivään asti. Näytökset ovat yleensä iltaisin. Päivässä voi olla kaksi harjoitusta tai yksi harjoitus ja yksi näytös. Myös lauantait ovat usein työpäiviä, jolloin vapaapäiviä on yksi viikossa.

Pienissä teatteriryhmissä joku näyttelijöistä hoitaa yleensä kuiskaajan tehtävää. Isommissakin teattereissa tehtäviä on usein yhdistetty, jolloin saattaa olla esimerkiksi kuiskaajan-järjestäjän toimi.

Työpaikat

Päätoimisia kuiskaajia toimii vain suurimmissa teattereissa kuten Kansallisteatterissa ja kaupunginteattereissa.

 

Työn vaatimukset

Kuiskaajan ammatti vaatii selkeän puheäänen ja puhetavan.

Kuiskaajan pitää olla sisällä näytelmän maailmassa ja tajuta täysin, mitä ollaan sanomassa, muuten hän ei pysty puuttumaan tilanteeseen oikealla hetkellä.

Rauhallisuus on tarpeellinen luonteenpiirre, sillä sekavuuteen ei ole varaa kiihkeätempoisessa työssä.

Vieraiden kielten hallinta on eduksi, koska esityksissä tulee vastaan nimiä monilla kielillä, mm. paikkakuntien nimiä, lausahduksia jne. Venäjän ja ranskan kieli ovat erittäin hyödyllisiä.

Käsialan on oltava siisti, koska koko ajan täytyy tehdä muistiinpanoja, joita muidenkin on pystyttävä lukemaan.

Kuiskaajan on sopeuduttava hankaliin työaikoihin ja vaihtuviin työryhmiin. Uusi näytelmä merkitsee uutta ohjaajaa ja uusia näyttelijöitä, vaikka tekninen ryhmä olisikin sama.

Kiinnostuneisuus kirjallisuutta ja esittävää taidetta kohtaan on tarpeen.

Koulutus

Varsinaista koulutusta ammattiin ei ole, oppiminen tapahtuu työn kautta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus on teatterikohtaista ja riippuu siitä, onko kuiskaajalla muita tehtäviä.

 

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.