Arkkitehti

Johdanto

Arkkitehtien työstä valtaosa on talojen suunnittelua, mutta arkkitehdit toimivat myös yhdyskuntasuunnittelu- ja kaavoitustehtävissä. Rakennusten suunnittelutyö voi kohdistua uudis- tai korjausrakennuskohteeseen. Arkkitehtejä työskentelee yksityisissä toimistoissa, kunnilla ja valtiolla. Ammatissa tarvitaan luovuutta ja hyvää tilallista hahmotuskykyä sekä kykyä ratkaista ongelmia. Taito ilmaista näkemyksiään piirtäen, kirjoittaen ja suullisesti on tarpeen, samoin järjestelmällisyys ja yhteistyötaidot.

Työtehtävät

Arkkitehdin laatima suunnitelma luo rakennuksen tilojen, toiminnallisuuden ja ulkoasun perusratkaisut. Rakennuksilta vaaditaan yleensä käyttökelpoisuutta, kestävyyttä ja esteettisyyttä taloudellisesti järkevästi toteutettuna. Arkkitehdin tehtävänä on sovittaa yhteen omistajan ja/tai tilaajan sekä ympäristön asettamat vaatimukset.

Arkkitehdit suunnittelevat sekä yksittäisiä rakennuksia, rakennusten osia että rakennusryhmiä. Työ voi kohdistua uudisrakennukseen tai korjausrakennuskohteeseen, jotka vaihtelevat omakotitaloista kerrostaloihin ja toimitiloista kauppakeskuksiin. Peruskorjausten ja -parannusten määrä on lisääntynyt rakennuskannan ikääntyessä. Myös entisöinti- ja muutostöitä tehdään entistä enemmän.

Uudisrakennuksen suunnittelussa arkkitehti tekee ensin tontin käyttösuunnitelman, jolloin hän kartoittaa tontin kaavamääräykset sekä laatii asemapiirrosluonnoksen. Tällöin on huomioitava, minkälainen talo tontille voidaan rakentaa, kerrosten määrä, sijoittelu tontille jne.

Suunnittelu lähtee aina asiakkaan tarpeista ja toiveista, minkä vuoksi arkkitehti käy keskusteluja rakennuttajan kanssa. Samalla pohditaan rakennustapavaihtoehtoja, jotka ovat paikalla rakennettu, elementtirakenteinen tai valmistalo. Arkkitehti laatii ensin mahdollisesti useampia luonnoksia talosta. Hyväksytystä luonnoksesta hän laatii rakennuslupaluonnoksen rakennusvalvontaviranomaiselle.

Rakennuslupasuunnitelmaa varten päätetään asiakkaan kanssa rakenneratkaisut, julkisivumateriaalit, lämmitysjärjestelmät jne. tekniset järjestelmät. Seuraavaksi arkkitehti laatii rakennuslupakuvat mm. pohjapiirustuksista, julkisivuista ja pihapiirroksista. Tässä vaiheessa rakennusprojekti myös aikataulutetaan.

Rakennuslupakäsittelyn aikana arkkitehti pyytää rakennuttajan niin halutessa tarjouksia rakentajilta. Paikalla rakennettavan talon kohdalla etsitään urakoitsijoita ja valitaan erikoissuunnittelijat (rakenne, LVI, sähkö), joiden kanssa pidetään suunnittelukokouksia. Paikalla rakennettavan tai talotehtaan rakentaman elementtitalon kohdalla arkkitehti laatii rakentajille työpiirustukset.

Korjausrakentamisen (saneerauksen) suunnittelussa arkkitehti käy ensin arvioimassa kohteen, jonka jälkeen hän laatii luonnoksen purettavista rakenteista, tilojen uudelleenjärjestelyistä jne. Lopullisia suunnitelmia varten hän päättää asiakkaan kanssa tekniset ratkaisut, aikatauluttaa projektin ja laatii rakennuslupakuvat. Lopuksi arkkitehti laatii toteutuspiirustukset, valitsee muut suunnittelijat ja pyytää tarjoukset urakoitsijoilta.

Rakennushankkeilla on oltava pääsuunnittelija, joka huolehtii suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta. Yleensä pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Arkkitehti joutuu työssään seuraamaan budjettia ja myös laatimaan talousarvioita. Rakennusvaiheessa arkkitehti valvoo asiakkaan puolesta työn toteutusta työmaalla tämän niin halutessa.

Arkkitehtejä toimii myös yhdyskuntasuunnittelu- ja kaavoitustehtävissä, jolloin he tuottavat maa-alueiden ja korttelien käyttöön, toiminnallisuuteen ja esteettisyyteen liittyviä perusratkaisuja. Kunnilla on tarjolla myös rakennusvalvontatehtäviä. Arkkitehdit tekevät myös mm. sisustusten, huonekalujen ja näyttelyjen suunnittelua sekä toimivat opetuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä.

Rakennushankkeen aikana arkkitehti toimii yhteistyössä rakennuttajan ja/tai suunnitelman tilaajan tai korjattavan rakennuksen omistajan ja mahdollisesti rakennuksen käyttäjien kanssa sekä rakentajan eli rakennusliikkeen kanssa. Neuvottelukumppaneita ovat rakennusvalvontaviranomaiset ja kaavoitusviranomaiset.

Toimistoissakin työ on ryhmätyötä. Suurissa rakennuskohteissa työ pilkotaan yleensä osiin, ja päätetään kuka piirtää ikkunat, kuka ovet, lattiat, katot, kiintokalusteet jne. Suunnittelukokouksia pidetään myös erikoissuunnittelijoiden (rakenne, LVI, sähkö ja projektiarkkitehtien) kanssa. Apuna voi olla myös suunnitteluassistentti, joka auttaa suunnitelmien piirtämisessä sekä 3D-mallien toteutuksessa.

Suunnittelun alkuvaiheessa luonnoksia ja piirroksia tehdään vielä piirustuspöydälläkin kynällä ja paperilla. Varsinaiset suunnitelmat tehdään tietokoneella yleensä kolmiulotteisilla rakennussuunnitteluohjelmistoilla (CAD, 3D-mallinnusohjelma). Havainnollistamisen apuna käytetään myös 3D-virtuaalimalleja ja pienoismalleja.

Työ tehdään periaatteessa normaalina päivätyöaikana, mutta työlle omistautuminen voi johtaa ylitöihin projektin tietyissä vaiheissa. Rakennussuunnittelu on urakkaluonteista työtä. Viivästykset arkkitehdin työssä voivat estää muiden töiden etenemisen ja tulla kalliiksi. Työhön kuuluu myös matkustelua rakennustyömaille ja kohteisiin tutustumaan.

Työpaikat

Arkkitehtitoimistot. Yrittäjinä. Kunnat ja kuntayhtymät. Ympäristöministeriö. Yliopistot ja korkeakoulut.

Työn vaatimukset

Arkkitehdilta vaaditaan suunnitteluosaamista ja tilallista hahmottamiskykyä sekä luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia.

Arkkitehdin on tunnettava rakennustekniikkaa sekä laki- ja sopimusasioita.

Asiakkaan tarpeet on kyettävä selvittämään ja ymmärtämään.

Esteettisistä ratkaisuista, toimivuudesta jne. keskustellaan tilaajan kanssa, joka useimmiten odottaa arkkitehdilta uusia ideoita.

Vaatimukset voivat joskus olla ristiriitaisiakin, mutta arkkitehdin on kyettävä löytämään niihin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Työssä tarvitaan kykyä esittää näkemyksensä. Hyvistä suullisista ja kirjallisista viestintätaidoista on etua.

Piirustustaidosta on hyötyä erityisesti luonnosten laatimisessa.

Arkkitehdin on oltava järjestelmällinen, sillä hänen on kyettävä tarkkaan ajankäytön suunnitteluun ja oltava täsmällinen.

Työssä tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, koska työhön sisältyy paljon palavereja ja kokouksia yhteistyötahojen kanssa. Myös toimistojen arki on pitkälle ryhmätyötä.

Matemaattinen lahjakkuus on eduksi.

Oman arkkitehtitoimiston perustaminen vaatii yrittäjän valmiuksia.

Arkkitehdin työ on vaihtelevaa ja erittäin arvostettua, mutta se voi olla myös stressaavaa ja jatkuvan kritiikin kohteena olemista.

Koulutus

Arkkitehdin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Arkkitehdin tutkinnon voi suorittaa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Espoossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kunnan ja valtion virkoihin on omat kelpoisuusvaatimuksensa.

Suunnittelijoilta ja pääsuunnittelijoilta on omat pätevyysvaatimuksensa.

Palkkaus

Yksityisellä sektorilla Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n jäsenyrityksissä palkkaus perustuu SKOL ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n väliseen työehtosopimukseen. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

Kunta-alalla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan.

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

arkkitehti SAFA
rakennusarkkitehti
rakennussuunnittelija
pääsuunnittelija
asemakaava-arkkitehti
kaupunginarkkitehti
yliarkkitehti

Arkkitehti