Ympäristötyöntekijä

Johdanto

Ympäristötyöntekijät tekevät maastossa monenlaisia kunnostus- ja rakennustöitä. Laajat työtehtävät kattavat mm. ulkoilureittien rakentamisen, kunnallistekniset työt, metsien entisöinnit ja maisemanhoitotyöt. Ympäristötyöntekijöitä työskentelee alueellisissa ympäristökeskuksissa. Ammatissa tarvitaan monipuolista osaamista ja maastokelpoisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmässä työskentelyyn.

Työtehtävät

Ympäristötyöntekijät tekevät maastossa monipuolisia ympäristörakentamistöitä. Kunnostus-, hoito- ja rakennustyöt voivat kohdistua maaperään, vesistöön, maisemaan, rakennelmiin tai kunnallistekniikkaan. Työtehtävät vaihtelevat kohteesta riippuen.

Ympäristötyöntekijät rakentavat erilaisia ulkoilu- ja luontoreittejä retkeilyä ja liikuntaa varten. Tehtäviin kuuluu reittien raivaaminen metsään mm. sahaamalla, pohjatöiden tekeminen sekä viitoitusten, taukopaikkojen, grillikatosten jne. rakentaminen reitin varrelle. Myös reittien huoltotyöt kuuluvat työnkuvaan.

Kunnallistekniset työt vesihuoltoon liittyen ovat toinen runsaasti työllistävä tehtäväalue. Ympäristötyöntekijät rakentavat tyypillisesti maastossa pitkiä viemäreiden runkolinjoja, jotka johtavat esimerkiksi toisen kunnan alueella olevaan vedenpuhdistamoon. Tehtäviin kuuluu mm. muoviputkien hitsausta.

Ympäristötyöntekijät hoitavat myös luonnonsuojelualueita esimerkiksi kunnostamalla niillä olevia rakenteita. Metsiä, soita, lintuvesiä ja muita elinympäristöjä ennallistetaan luonnontilaisiksi. Maisemanhoitotöinä kunnostetaan mm. niittyjä, ketoja ja metsälaitumia, jotka kasvavat umpeen ilman hoitoa. Lisäksi entisöidään maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja muinaisjäännöksiä.

Pilaantuneiden maiden kunnostuksessa ympäristötyöntekijät valvovat kunnostusurakkaa sekä ottavat näytteitä. Työmaana voi olla esimerkiksi vanha kaatopaikka, huoltoasema tai saha-alue. Koneelliset kaivuutyöt sekä maansiirron toteuttaa tyypillisesti urakointiyritys.

Vesistöjen kunnostuksessa ympäristötyöntekijät toteuttavat yleensä pienimuotoisempia hankkeita, esimerkiksi pienempien virtavesien kunnostamista lapiotyönä. He tekevät myös kalatalouskunnostusta, jolla pyritään palauttamaan kalojen luontainen elinympäristö, esimerkiksi edistämällä jokikutuisten kalojen nousumahdollisuutta. Yleensä urakoitsijat tekevät niitot, ruoppaukset, rantojen muokkaukset, patotyöt jne. isot vesistötyöt.

Ympäristötyöntekijän tehtäviin kuuluu myös monenlaisia mittaus-, vaaitus-, kairaus- ja näytteenottotöitä, jotka liittyvät maaperään, pohjavesiin jne.

Ammatissa työskennellään ulkona vaihtelevissa maastoissa, metsissä, vesistöillä ja asutuskeskuksissa. Työhön kuuluu paljon myös työmaaolosuhteissa yöpymistä. Ympäristötyöntekijät työskentelevät sekä yksin että ryhmässä työnjohtajan, erikoistyönjohtajan tai ympäristötyönjohtajan johdolla.

Käytettävät työvälineet riippuvat työmaasta ja tehtävästä. Tärkeimpiä työvälineitä ovat erilaiset mittauslaitteet ja näytteenottovälineet, kairausvälineet, moottorisahat, tietotekniset laitteet, moottorikelkat, mönkijät ja kuljetusvälineet.

Maastotyöaika on klo 7.00-16.00. Työtehtävien vuoksi joutuu matkustamaan, viikonkin kestävät työmatkat ovat yleisiä. Säätilat ja vuodenajat aiheuttavat aikataulumuutoksia ja kiirehuippuja. Esimerkiksi vesistön jäätyminen estää sulan aikana tehtävät vesistötyöt ja jäiden heikentyminen ja sulaminen jäältä tehtävät työt.

Työpaikat

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Työn vaatimukset

Ympäristötyöntekijän työnkuva on monipuolinen, ja työn vaatimukset vaihtelevat. Esimerkiksi kirvesmiehen taidot ovat työssä tyypillisesti tarpeen.

Ammatissa on eduksi moniosaaminen, eli mahdollisimman laaja osaamisen ja taitojen kirjo. Monivuotinen työmaakokemus on eduksi.

Työssä on osattava käyttää erilaisia laitteita moottorisahoista mittalaitteisiin.

Ympäristötyöntekijän on kyettävä sekä itsenäiseen työskentelyyn maastossa että ryhmätyöhön, joten ryhmätyötaidot ovat tarpeen.

Ammatissa tarvitaan soveltuvuutta ulkona maastossa tapahtuvaan työskentelyyn kehnoissakin sääolosuhteissa.

Ammatissa on tärkeää kehittää ammattitaitoa jatkuvasti sekä tietojen että taitojen osalta.

Koulutus

Ympäristötyöntekijöillä on yleensä jokin ammatillinen peruskoulutus. Soveltuva koulutus on esimerkiksi rakennusalan perustutkinto, jonka voi suorittaa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös maarakennusalan ja talonrakennusalan ammattitutkinnot sekä maarakennusalan ja talonrakennusalan erikoisammattitutkinnot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yleensä kuukausipalkkaus.

Työmarkkinatiedot
Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa sekä ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa sekä järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Esimerkiksi Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry:ssä on yli 4 800 jäsentä, jotka toimivat työelämässä pääasiassa ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon parissa.

Ympäristöliiketoiminta puolestaan liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Ympäristöliiketoiminnan päätoimisia tuottajia ovat vesi- ja jätehuollon yritykset. Yhteensä nämä päätoimialat työllistävät noin 5 400 henkilöä.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen alan oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kuntasektorilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä, mihin taas vaikuttavat varsinkin julkisen sektorin säästöt. Ympäristöjärjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden kykyyn työllistää vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka taas riippuu mm. talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöhuolto työllistää tasaisemmin esimerkiksi jätehuollossa. Ympäristöteknologia on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Ympäristönhuolto

Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton ja käsittelyn sekä kierrätyksen ja jätevesihuollon tehtävissä. Ala työllistää myös mm. pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa, ympäristövalvonnassa, jäte- ja kierrätysneuvonnassa, tutkimuksessa sekä alan teknologian kehittämisessä.

Ympäristönhuollossa työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa, koska työpaikat sijaitsevat eri sektoreilla. Ala työllistää pääasiassa jätehuolto- ja vesihuoltoyrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikkoja on myös valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa sekä alan järjestöissä.

Ympäristöliiketoiminta liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa mm. materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä koneita ja laitteita sekä uusiutuvaan energiaan liittyviä tuotteita. Palvelualoilla tuotetaan tutkimus-, konsultointi- ja suunnittelupalveluja. Rakentamisessa edistetään puolestaan energiatehokkuutta.

Työllisyyttä ylläpitää alan välttämättömyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekä lakisääteisyys. Toiminnan on oltava jatkuvaa, sillä muuten ympäristön ja ihmisten terveys sekä luonto vaarantuvat. Kierrätyksessä työllisyyttä ylläpitää tarve säästää raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa sekä jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen ja uusiokäytön tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan.

 

Lähinimikkeet

maa- ja vesirakennustyöntekijä
maarakennustyöntekijä
vesirakennustyöntekijä
vaaitsija
hitsari
porari
seppä
mittamies
panostaja
kirvesmies
näytteenottaja
työnjohtaja
erikoistyönjohtaja
ympäristötyönjohtaja

Ympäristötyöntekijä