Jäteneuvoja

Johdanto

Jäteneuvojia työskentelee pääasiassa kunnilla ja jätehuoltoyhtiöissä, joissa he pyrkivät lisäämään ympäristötietoisuutta sekä vaikuttamaan ympäristöasenteisiin ja kulutustottumuksiin. Työ koostuu pitkälti puhelin- ja sähköpostineuvonnasta, aineistojen laatimisesta sekä vierailukäynneistä asioista kertomassa. Hallinnossa tehtävät painottuvat suunnitteluun. Ammatissa tarvitaan jäteasioiden sekä ympäristö- ja jätelainsäädännön tuntemusta, viestinnän osaamista ja esiintymistaitoja.

Työtehtävät

Jäteneuvoja tekee työtä ihmisten ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Työn tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin sekä muuttaa tuotantotapoja ja kulutustottumuksia, jotta jätettä syntyisi vähemmän, ympäristökuormitus pienenisi ja luonnonvaroja säästyisi. Neuvonnalla myös autetaan asiakkaita jätteisiin liittyvissä käytännön asioissa. Tehtävänimikkeenä voi olla myös kierrätysneuvoja.

Jäteneuvojan työnkuva vaihtelee työpaikasta ja toimesta riippuen. Kenttätason neuvontatyössä kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden palveluksessa jäteneuvoja opastaa jätteiden synnyn ehkäisyssä, jätteiden lajittelussa, kierrätyksessä, jätteiden hyödyntämisessä energiana, kompostoinnissa ja muun muassa jätemaksuasioissa.

Työpaikasta riippuen neuvontatyö voi olla painottunut jätteiden synnyn ehkäisyyn tai jätteen keräykseen ja käsittelyyn. Neuvonnan kohderyhmiä ovat kaikki jätteen tuottajat eli yksityishenkilöt, kotitaloudet, maatalous, yritykset ja yhteisöt.

Asiakkaiden taholta tulevat päivittäiset yhteydenotot koskevat tyypillisesti kodin jäteastioita, lajittelua, jätteen kuljettamista ja vastaanottopalveluja. Työhön kuuluu myös opastaa ihmisiä kohti kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa luonnonvarojen rajallisuuden vuoksi, esimerkiksi kertakäyttökulttuurin haitoista kertomalla.

Tietoa jätteiden määrän vähentämisestä, jätteiden käsittelystä ja lajittelusta voidaan jakaa useilla eri tavoilla. Käytännössä työ on pitkälti puhelin- ja sähköpostineuvontaa, esitteiden ja tiedotteiden laatimista sekä vierailukäyntejä em. asioista kertomassa.

Jäteneuvoja käy esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, kerhoissa, yhdistyksissä, taloyhtiöissä ja yrityksissä. Neuvontaa annetaan myös erilaisissa tapahtumissa, teemaviikoilla ja messuilla. Lapsille asioista voidaan kertoa kiinnostavasti esimerkiksi teatterin, leikkien ja tehtävien avulla.

Hallinnossa työ on painottunut hankkeiden suunnitteluun, koordinointiin ja toteuttamiseen. Työn tuloksena syntyy esimerkiksi eri toimialoille suunnattuja yhteistyöhankkeita, kuluttajakampanjoita ja koulutuksia. Muita hallinnollisia tehtäviä ovat aineistojen tuottaminen, tiedottaminen, markkinointi, kouluttaminen ja yhteistyöverkostojen luominen.

Yhteistyö muiden tahojen kanssa on tärkeää, jotta ympäristötietoisuus leviäisi mahdollisimman tehokkaasti. Tällaisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi opettajat, toimittajat ja yritysten ympäristövastaavat, jotka omilla tahoillaan välittävät tietoa eteenpäin.

Neuvontatyö on sosiaalista asiakaspalvelutyötä, mutta neuvojan työhön sisältyy myös itsenäisempiä tehtäviä kuten esimerkiksi aineistojen laatimista. Työympäristö vaihtelee omasta työhuoneesta paikkoihin, joissa käydään neuvomassa. Keskeisiä työvälineitä ovat puhelin, sähköposti ja tietokone sekä tiedotus- ja esitysmateriaalit.

Työ on periaatteessa virka-aikana tehtävää päivätyötä, mutta erilaisia tilaisuuksia voi olla myös iltaisin tai viikonloppuisin. Sivutoimiselle tai oman toimen ohella tehtävälle jäteneuvonnalle ei usein ole varattu kylliksi työaikaa eikä resursseja, mikä voi helposti tuottaa kiirettä. Työhön kuuluu usein matkustamista asiakkaiden luokse.

 

Työpaikat

Kunnat. Jätehuoltoyhtiöt. Valtio. Järjestöt. Yhdistykset. Kierrätyskeskukset. Yritykset.

Päätoimisia jäteneuvojia työskentelee lähinnä kunnilla ja jätehuoltoyhtiöissä. Muissa organisaatioissa tehtäviä hoidetaan usein sivutoimisesti.

 

Työn vaatimukset

Jäteneuvojan tai kierrätysneuvojan on tunnettava jätteisiin ja niiden syntyyn ja ehkäisyyn sekä jätteen lajitteluun, käsittelyyn ja kierrätykseen liittyvät asiat.

Ammatissa on tunnettava ympäristö- ja jätelainsäädäntöä.

Neuvoja tarvitsee tietoa ihmisten käyttäytymistaipumuksista ja ympäristökasvatuksesta.

Viestinnän ja markkinoinnin osaamisesta sekä esiintymistaidoista on ammatissa hyötyä.

Ammatissa on kyettävä sekä omatoimiseen ja itsenäiseen työskentelyyn että yhteistyöhön.

Kielitaito on eduksi.

 

Koulutus

Jäte- ja kierrätysneuvojina toimitaan useilla eri koulutustaustoilla. Koulutusalat vaihtelevat luonnontieteellisestä kasvatustieteelliseen ja tekniseen koulutukseen.

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella bio- ja ympäristötieteitä, biokemiaa, kemiaa, geologiaa, fysikaalisia tieteitä ja maantiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri ja alempi luonnontieteiden kandidaatti.

Maatalous-metsätieteellisellä koulutusalalla voi opiskella maatalous-, metsä- ja elintarviketieteitä sekä biotekniikkaa ja ympäristötieteitä. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä elintarviketieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti sekä elintarviketieteiden maisteri.

Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella mm. biotekniikkaa, energiatekniikkaa, kemiantekniikkaa, materiaalitekniikkaa, prosessitekniikkaa ja ympäristötekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ympäristöteknologiaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Tutkinnon voi suorittaa myös mm. bio- ja elintarviketekniikkaan ja energiatekniikkaan suuntautuen. Ympäristösuunnittelija (AMK) on luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinto.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona kuten myös ympäristöhuollon ammattitutkinto. Näyttötutkintona voi suorittaa myös ympäristöalan erikoisammattitutkinnon.

Alan sisällä on järjestetty täydennyskoulutusta mm. valtion, yritysten, yhdistysten ja liittojen toimesta. Lisäkoulutusta on järjestetty yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa mm. jätehuollon, ympäristönsuojelun, ympäristökasvatuksen ja viestinnän alueilla.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkka. Kunnilla palkka määräytyy virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja se perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen. Yksityisellä sektorilla palkka perustuu usein henkilökohtaiseen työsopimukseen.

Työmarkkinatiedot
Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Ympäristönhuolto

Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen sekä jätevesihuollon tehtävissä. Ala työllistää lisäksi pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Työpaikkoja on myös ympäristövalvonnassa, jäte- ja kierrätysneuvonnassa, tutkimuksessa ja alan teknologiaa kehittävissä ja tuotteita valmistavissa yrityksissä.

Ympäristönhuollossa työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa, koska työpaikat sijaitsevat eri sektoreiden työnantajilla. Ala työllistää pääasiassa jätehuolto- ja vesihuoltoyrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikkoja on myös valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa sekä alan järjestöissä.

Työpaikkoja on niin ikään ympäristöliiketoiminnassa, joka liittyy eri toimialojen yritysten ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä koneita ja laitteita. Palvelualoilla tuotetaan tutkimus-, konsultointi- ja suunnittelupalveluja. Rakentamisessa edistetään puolestaan energiatehokkuutta.

Työllisyyttä ylläpitää alan välttämättömyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekä lakisääteisyys. Toiminnan on oltava jatkuvaa, sillä muuten ympäristön ja ihmisten terveys sekä luonto vaarantuvat. Kierrätyksessä työllisyyttä ylläpitää tarve säästää raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa sekä jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Yritykset, kunnat ja muut alan toimijat rekrytoivat uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Lähinimikkeet

ekoneuvoja
energianeuvoja
jätehuoltoneuvoja
kierrätysneuvoja
konsultti
neuvoja
suunnittelija
tiedottaja
ympäristönhoitaja
ympäristöneuvoja