Myyntipäällikkö

Johdanto

Myyntipäällikkö johtaa yrityksen myyntiosaston toimintaa. Hän organisoi myyntiä ja seuraa raporttien avulla sen kehitystä. Myyntipäälliköitä työllistävät myös tavaratalot. Työssä tarvitaan myytävien tuotteiden tuntemusta, kaupanteon hallintaa ja tulosvastuullisuutta. Kaupanteko edellyttää myös kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Kaupan alan työssä korostuvat asiakaspalveluhenkisyys sekä vuorovaikutustaidot.

Työtehtävät

 

Myyntipäällikkö tai myyntijohtaja johtaa yrityksen myyntiosaston toimintaa. Hän suunnittelee myyntikampanjoita ja laatii myyntitavoitteita sekä organisoi myyntiä ja seuraa raporttien avulla myynnin kehitystä.

Myyntipäällikön vastuualue saattaa muodostua alueellisesti tai sitten tuotteen tai asiakkaiden mukaan. Tällöin nimikkeitä voivat olla alue- tai piiripäällikkö, tuotepäällikkö tai avainasiakaspäällikkö.

Suurin osa myyntityöstä on yritysten välistä kauppaa sekä jälleenmyyjien ja muiden yritysasiakkaiden hankintaa ja asiakassuhteiden ylläpitoa. Käytännössä työ on pitkälti myyntitarjousten tekoa ja myyntineuvotteluja.

Myyntipäällikön tehtäviin kuuluu myös perehdyttää ja kouluttaa myyjiä, myyntiedustajia, myyntineuvottelijoita, myyntisihteereitä, puhelinmyyjiä ja tuote-esittelijöitä.

Myyntipäällikkö työskentelee usein yhteistyössä markkinointipäällikön kanssa. Yrityskoko vaikuttaa henkilöstön erikoistumiseen. Mitä pienempi yritys, sitä monipuolisemmin henkilöstön on hallittava kaupan eri tehtävät markkinoinnista myyntiin.

Yrityksestä riippuen myyntipäälliköiden työstä noin puolet voi olla toimistotyötä ja toinen puoli matkustamista, myyntiedustajien ohjaamista tai edustamista asiakkaiden luona. Tavarataloissa ja vähittäiskaupassa puolet työajasta on asiakaspalvelua myymälässä. Myyntipäälliköt myös päivystävät eli ovat tarvittaessa töissä iltaisin ja viikonloppuisin.

 

 

Työpaikat

Yritysten myyntiosastot ja vähittäiskaupan yritykset kuten tavaratalot.

Työn vaatimukset

Myynnin johtotyö edellyttää kaupanteon ja markkinoinnin hallintaa, taloudellista ajattelua ja tulosvastuullisuutta. Työssä tarvitaan myös erikoistietämystä myytävistä tuotteista.

Kaupanteko edellyttää joustavuutta, mutta myös päättäväisyyttä sekä kykyä tehdä nopeita ja itsenäisiä päätöksiä. Myyntipäälliköltä edellytetään myös organisointikykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.

Kaupan alan työssä korostuvat asiakaspalveluhenkisyys sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Työssä tarvitaan niin ikään hyvää suullista ja kirjallista ilmaisua sekä kielitaitoa.

Vastuu tuloksista ja henkilöstön johtamisesta voi aiheuttaa stressiä.

Pääsy johtotehtäviin edellyttää myyntityökokemusta sekä alan tuntemusta.

 

Koulutus

Myyntipäälliköillä on yleensä jokin kaupallisen alan koulutus. Heillä voi olla myös jokin yrityksen toimialaan liittyvä koulutus, kuten esimerkiksi lääkealalla terveydenhuoltoalan koulutus.

Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon, kauppatieteiden maisteri tai kauppatieteiden kandidaatti, voi suorittaa kauppatieteellisellä koulutusalalla.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon, tradenomi (AMK).

Toisella asteella voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon, merkonomi. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös myynnin ammattitutkinto ja kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto sekä markkinointiviestinnän ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammatillista lyhyt- ja pitkäaikaista täydennyskoulutusta tarjoavat Markkinointi-instituutti sekä eri oppilaitosten yhteydessä toimivat täydennyskoulutusorganisaatiot jne. Lisäksi kaupan alan kursseja järjestävät kaupan alan yritysten koulutusorganisaatiot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Myyntipäällikön palkkaus perustuu yleensä työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen, joten palkkaus vaihtelee suuresti työntekijän ammattitaidon, koulutuksen ja vastuun mukaan.

Yli puolella myyntipäälliköistä ja -johtajista on kiinteä kuukausipalkka. Myös kiinteän palkan ja provisiopalkan yhdistelmä on melko yleinen. Pieni osa myyntipäälliköistä ja -johtajista saa pelkkää provisioon perustuvaa palkkaa.

 

Työmarkkinatiedot
Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Kaupan ala

Kaupan ala on elinkeinoelämän toimialoista suurin työllistäjä, joka työllistää noin 284 000 henkilöä (v. 2017). Kaupan toimialoista eniten työllistää vähittäiskauppa, seuraavaksi eniten tukkukauppa ja agentuuritoiminta, sitten autokauppa. Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 36 000. Yrityksiä on noin 44 000, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kaupan alan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi talouden suhdannevaihtelut, kotitalouksien ostovoiman kehitys, kulutuskysyntä ja mielipideilmasto, yleinen hintakehitys, tulo- ja kulutusverotus sekä lainsäädäntö.

Päivittäistavarakaupassa myynnin määrät ja siten myös työllistävyys on tasaisempaa kuin erikoistavarakaupassa tai esimerkiksi autokaupassa. Tukkukaupan kannattavuus ja työllisyysnäkymät riippuvat pitkälti vähittäiskaupasta erityisesti päivittäistavaroiden osalta.

Kaupan alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Ala työllistää paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi opiskelijoita. Kauppa on nuorten suurin työllistäjä, sillä alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. Kaupan alan rooli työllistäjänä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, sillä alalle ennakoidaan avautuvan eniten työpaikkoja maamme toimialoista vuoteen 2020 mennessä.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

aluemyyntipäällikkö
aluepäällikkö
apulaismarkkinointipäällikkö
apulaismyyntipäällikkö
asiakaspäällikkö
avainasiakaspäällikkö
ekonomi
kauppatieteiden kandidaatti
kauppatieteiden maisteri
merkonomi
myynti-insinööri
piirimyyntipäällikkö
tradenomi
tuotepäällikkö