LVI-insinööri

Johdanto

LVI-insinöörit toimivat LVI-alan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä eri tehtävänimikkeillä, jotka vaihtelevat työnantajan ja toimenkuvan mukaan. Työnkuva voi olla painottunut esimerkiksi rakennusten LVI-suunnitteluun, työnjohtoon tai valvontaan. Työpaikkoja on mm. insinööri- ja suunnittelutoimistoissa, valmistavassa teollisuudessa sekä energia- ja teollisuuslaitoksissa. Ammatissa tarvitaan LVI-tekniikan tuntemusta ja suunnitteluosaamista sekä esimies- ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

LVI-insinöörit toimivat LVI-alan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, joista tyypillisiä ovat esimerkiksi suunnittelu-, projektinhoito- ja valvontatehtävät. Työ kohdistuu rakennusten lämmitykseen, vesihuoltoon ja ilmastointiin, joiden ansiosta rakennuksista saadaan toimivia ja terveellisiä asumiseen tai muuhun käyttöön.

LVI-insinöörien työnkuvat ja tehtävänimikkeet vaihtelevat sekä työnantajittain että erikoistumisalueen mukaan. Tehtävänimike voi olla esimerkiksi LVI-suunnittelija, projektipäällikkö, LVIS-valvoja, huoltopäällikkö, käyttöpäällikkö, tuotepäällikkö tai tutkija.

LVI-suunnittelijan työ on rakennusten lämpö-, vesi-, viemäri- ja ilmastointijärjestelmien suunnittelua. Usein käytetään yleisesti käytettyjä perusratkaisuja ja järjestelmiä, jotka sovelletaan tapauskohtaisesti kohteeseen. Työ voi kohdistua uudisrakennukseen tai korjausrakennuskohteeseen, jotka vaihtelevat omakoti-, rivi- ja kerrostaloista liike- ja teollisuuskiinteistöihin.

LVI-suunnittelun piiriin kuuluvat rakennuksen lämmön tuotannon, jakelun ja siirron eli lämmitysjärjestelmän suunnittelu sekä talousveden tuovan vesijohtojärjestelmän ja jätevedet, sadevedet ja maaperän kuivatusvedet kokoavan ja siirtävän viemärijärjestelmän suunnittelu.

LVI-suunnittelijan työnkuvaan kuuluu myös suunnitella sisäilman vaihtumisesta huolehtiva ilmanvaihtojärjestelmä sekä sisäilman puhdistamisesta, lämmittämisestä, jäähdyttämisestä, kostuttamisesta ja liikkeistä huolehtiva ilmastointijärjestelmä.

Lähtökohtana on aina asiakkaan ja rakennuksen käyttäjien tarpeiden huomioiminen. Suunnittelussa on huomioitava myös rakennusmääräykset, elinkaari- ja kustannuskysymykset sekä kasvaneet ympäristövaatimukset.

LVI-insinööri voi toimia myös rakennustuotannossa, jossa työ voi olla esimerkiksi hankkeiden johtamista, projektinhoitoa ja työnjohtoa. Valvontatehtäviin kuuluu esimerkiksi LVI-suunnitelmien tarkistamista sekä LVI-järjestelmien asennusten valvontaa työmailla sekä vastaanotto- ja muita tarkastuksia. Tehtäviin voi kuulua myös tarjouslaskentaa, tarjouspyyntöjen laatimista, urakkatarjousten vertailua sekä ostoja ja myyntiä.

LVI-insinöörejä toimii myös korjaus- ja kunnossapitotehtävissä. Korjausrakentaminen työllistää nyt ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän rakennusten ja niiden talotekniikan ikääntyessä. Kiinteistöjen LVI-teknisen kunnon selvittämiseksi tehdään kuntoarvioita, energia-arvioinnilla puolestaan selvitetään energiankulutus. Kartoitusten pohjalta laaditaan korjaussuunnitelma.

Alan insinöörejä työllistävät myös tutkimus- ja tuotekehitystehtävät. Tutkimustyötä tehdään yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa kohdistuen mm. materiaaleihin, järjestelmiin ja energiankäyttöön. Teollisuus tarjoaa tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtäviä uusien LVI-ratkaisujen kehittelyn parissa.

Insinöörejä toimii myös käyttö- ja ylläpitotehtävissä esimerkiksi energialaitoksissa ja teollisuuslaitoksissa. Myynnin ja markkinoinnin tehtäviä on tarjolla esimerkiksi alan tukkukaupassa, järjestelmämyynnissä ja maahantuonnissa.

Työ tehdään enimmäkseen toimistossa tietokoneen ja suunnittelu- ym. ohjelmistojen avulla, mutta työmailla käydään tarvittaessa. Ammatissa toimitaan yhteistyössä tavallisesti rakennuttajan ja arkkitehdin sekä isommissa hankkeissa myös sähkö- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa.

LVI-insinöörien työ on päivätyötä, mutta tarvittaessa tehdään ylitöitä. Työhön kuuluu tarvittaessa matkustamista työmaakohteisiin.

Työpaikat

Suunnittelutoimistot. Insinööritoimistot. Rakennusteollisuus. Energiateollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Tukkukauppa. Maahantuontiyritykset. Itsenäisinä yrittäjinä.

Työn vaatimukset

LVI-insinöörin on tunnettava LVI-tekniikan ja -järjestelmien lisäksi myös sähkötekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja konetekniikkaa.

Ammatissa on tunnettava rakentamismääräykset.

Työssä tarvitaan suunnitteluosaamista ja suunnitteluohjelmistojen hallintaa.

LVI-insinööriltä edellytetään myös organisointitaitoja ja työnjohtotehtävissä myös esimiestaitoja.

Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, mutta myös yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja.

Suunnittelutyö edellyttää ongelmanratkaisukykyä ja taloudellista ajattelua.

Kielitaito on tarpeen alan kirjallisuuden ymmärtämiseksi sekä kansainvälisissä tehtävissä toimimiseksi.

Alan kehitystä on seurattava jatkuvasti, sillä järjestelmät kehittyvät ja rakentamisen vaatimukset kiristyvät.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella talotekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti esimerkiksi rakennustekniikkaa, energiatekniikkaa, automaatiotekniikkaa, sähkötekniikkaa tai konetekniikkaa opiskellen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus on alan työehtosopimusten mukainen. Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilötehtävissä toimiviin teknisiin ja konttoritoimihenkilöihin sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n ja Ammattiliitto PRO:n välillä.

Palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta palvelusvuosilisästä.

Yrityksen suunnittelu-, konsultointi- tai asiantuntijatehtävissä tai esimiestehtävissä toimiviin ylempiin toimihenkilöihin sovelletaan suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

Julkisella työnantajalla palkkaus perustuu alan virkaehtosopimukseen.

 

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Tekniset LVISKA palvelut

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kiinteistönhoito

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
LVI-suunnittelija
työpäällikkö
LVIS-valvoja
tekninen isännöitsijä
huoltopäällikkö
kehityspäällikkö
kiinteistöpäällikkö
käyttöpäällikkö
ympäristönsuojelutarkastaja
rakennuttajainsinööri

 

LVI-insinööri