Bioanalyytikko

Johdanto

Bioanalyytikko tekee laboratoriotutkimuksia sekä vastaa niiden luotettavuudesta ja tulosten raportoinnista. Hän ottaa näytteitä sekä ohjaa potilaita ja henkilökuntaa laboratoriotutkimuksiin valmistautumisessa ja vastaa näytteiden ottoon liittyviin kysymyksiin. Työpaikkoja ovat mm. sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratoriot. Ammatti edellyttää asiakaspalvelutaitoja, tarkkuutta, huolellisuutta sekä vastuullisuutta.

Työtehtävät

Bioanalyytikko osallistuu laboratoriopalvelujen tuottamiseen tekemällä itsenäisesti laboratoriotutkimuksia ja vastaamalla niiden luotettavuudesta ja tulosten raportoinnista.

Bioanalyytikon suorittamien laboratoriotutkimusten tuloksia ja alan tutkimustietoa käytetään terveyden edistämiseen, työkyvyn arvioimiseen, sairauksien osoittamiseen, hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja hoito- ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Laboratoriotutkimusten avulla seurataan myös ympäristön tilaa ja arvioidaan terveysriskejä.

Bioanalyytikon työhön kuuluu asiakaspalvelua sekä potilaan ja henkilökunnan ohjaamista näytteiden ottoa tai tutkimusta varten. Tehtäviin kuuluu myös näytteiden otto ja käsittely sekä niiden tutkimuskelpoisuuden arviointi, turvallisesta kuljetuksesta ja säilytyksestä huolehtiminen sekä analysointi ja tulosten raportointi.

Laboratoriotutkimukset ja niihin liittyvä näytteenotto ovat bioanalyytikon ydinosaamisalueita. Bioanalyytikko toimii näytteenoton asiantuntijana ja ohjaajana hoitoyhteisössä sekä tuottaa näytteenottoon liittyvää ohjemateriaalia.

Osa tutkimuksista on ns. näytetutkimuksia (veri-, erite- ja solunäytteet), joista tutkimustulos saadaan näytteitä analysoimalla. Näytteiden analyysimenetelmät vaihtelevat sen mukaan minkä kliinisen laboratoriotoiminnan erikoisalalla toiminta tapahtuu. Analysointi voi tapahtua käsimenetelmällä, automaattilaitteella, mikroskoopilla jne.

Osa tutkimuksia on ns. potilastutkimuksia, joista tulokset saadaan suorittamalla tutkimus potilaan vieressä elimistön toimintaa mittaavilla menetelmillä ja laitteilla. Osaamisensa perusteella bioanalyytikolla on myös osastoilla tehtävien ja potilaiden kotona tekemien vieritestien asiantuntemus. Vieritestit ovat diagnostisia pikamäärityksiä eli laboratoriotutkimuksia, jotka tehdään varsinaisen laboratorioyksikön ulkopuolella.

Bioanalyytikko voi toimia myös hoitoyksikössä kliinisen laboratoriotyön asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.

Bioanalyytikko huolehtii tutkimusvälineiden ja -laitteiden käyttökunnosta ja vastaa potilaan hyvinvoinnista tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana on osattava rauhoittaa usein pelokkaitakin potilaita sekä kertoa heille asianmukaisesti tehtävistä tutkimuksista.

Bioanalyytikko osallistuu oman asiantuntemuksensa puitteissa laboratoriopalveluiden ja terveyspalvelujen kehittämiseen sekä niihin liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Työyksikössä hän osallistuu laite- ja menetelmävalintaan liittyviin testaustoimenpiteisiin ja työ- ja toimintaohjeiden kehittämiseen.

Työtehtävät vaihtelevat ja painottuvat eri lailla työpaikasta riippuen. Pienissä laboratorioissa bioanalyytikko hoitaa kaikki alan tehtävät. Suurissa laboratorioissa hän työskentelee eri ammattiryhmistä muodostuvan tiimin jäsenenä asiakaspalvelutehtävissä, automaatiolaboratoriossa tai erikoisosaamista vaativassa laboratoriossa.

Laboratoriossa bioanalyytikko toimii yhteistyössä oman ammattikuntansa edustajien ja muiden ammattiryhmien edustajien kanssa, joita ovat mm. laboratoriolääkärit, sairaalakemistit, fyysikot, sairaalabiologit jne. Sen lisäksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä hoito-osastojen henkilökunnan kanssa.

Usein tutkimukset tehdään laboratoriossa, mutta yhä useammin myös hoito-osastoilla tai potilaan kotona. Työajat vaihtelevat työpaikkojen mukaan. Kolmivuorotyötä on lähinnä vain suurissa sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen päivystys.

 

Työpaikat

Tyypillisiä työpaikkoja ovat terveyskeskusten, sairaaloiden, yliopistojen ja lääketieteellisten tutkimuslaitosten laboratoriot sekä yksityiset laboratoriot.

Monet bioanalyytikot sijoittuvat lääke- ja biotieteellisiin tutkimuslaitoksiin sekä ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin.

Bioanalyytikkoja työskentelee myös terveydenhuolto- ja laboratorioalan tuotteita valmistavissa ja markkinoivissa yrityksissä. Osa toimii ammatinharjoittajina.

 

 

Työn vaatimukset

Bioanalyytikon työ vaatii koko laboratoriotutkimusprosessin hyvää hallintaa ja teknistä osaamista.

Monet bioanalyytikon tehtävät vaativat kädentaitoja, kuten pienten näytemäärien annostelu ja näytteenotto. Mikroskoopilla työskentely edellyttää hyvää visuaalista hahmottamiskykyä.

Ammatissa tarvitaan kykyä työskennellä sekä itsenäisesti että tiimin jäsenenä. Asiakaspalvelutaidot ovat myös tarpeen.

Ammatissa on pystyttävä nopeasti ja joustavasti siirtymään potilaasta ja tehtävästä toiseen.

Työ vaatii tarkkuutta, huolellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä ja päättelykykyä.

Ammatti edellyttää jatkuvaa uuden oppimista, sillä työmenetelmät ja -välineet kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.

Koska työssä joutuu käsittelemään erilaisia näytemateriaaleja ja kohtaamaan erilaisia asiakkaita, hygieniaosaaminen ja työturvallisuusosaaminen ovat osa bioanalyytikon ammattitaitoa.

Värisokeus on este ammattiin kouluttautumiselle, ja allergiat voivat haitata työskentelyä.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella bioanalytiikkaa ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon bioanalyytikko (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ammattikorkeakoulusta valmistunut bioanalyytikko (aikaisemmin laboratoriohoitaja) on oikeutettu toimimaan laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä kliinisessä laboratoriotyössä. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

 

 

Palkkaus

Kunnilla noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Palkkaan vaikuttavat tehtävän vaativuus sekä henkilökohtainen työsuoritus.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkkaan vaikuttavat tehtävän vaativuus sekä henkilökohtainen työsuoritus.

Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen tai alan palkkasuosituksiin.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus.

 

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkilöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myyntilupahallintoon, markkinointiin ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2017).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

Biokemia

Biokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jossa työpaikkoja on eniten lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yrityksissä. Yliopistot ja valtio työllistävät mm. tutkimuslaitoksissa, -laboratorioissa ja hallinnossa. Kunnat työllistävät esimerkiksi sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.

Työllistyminen biokemian tehtäviin voi olla vaikeaa, sillä alalle on koulutettu enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy varsinkin vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei kuitenkaan ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.

Eri nimikkeillä työskentelevien biokemistien lisäksi alalla työskentelee myös esimerkiksi bioanalyytikkoja ja laborantteja.

Lähinimikkeet

laboratoriohoitaja
erikoislaboratoriohoitaja
bioanalyytikko AMK

 

Bioanalyytikko