Röntgenhoitaja

Johdanto

Röntgenhoitaja tutkii ja hoitaa potilaita diagnostisen ja terapeuttisen radiografian menetelmin. Röntgenhoitajia työskentelee mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla. Ammattiosaamisen lisäksi työssä tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Röntgenhoitaja tutkii ja hoitaa potilaita diagnostisen ja terapeuttisen radiografian menetelmin. Radiologisten tutkimusten tavoitteena on optimoidulla sädeannoksella tuotettu laadukas diagnosoitavissa oleva tutkimustulos, mikä auttaa lääkäriä potilaan taudin- tai terveydentilan määrittämisessä.

Röntgenhoitaja suorittaa säteilylle altistavan tutkimuksen/hoidon lääkärin lähetteellä ja viimekädessä varmistaa pyydetyn tutkimuksen oikeutuksen ennen tutkimuksen suorittamista. Hän vastaa tutkimuksen ja hoidon teknisestä toteuttamisesta sekä potilaan kokonaishoidosta tutkimuksen aikana.

Diagnostinen radiografia käsittää erilaiset lääketieteelliset säteilyä hyväkseen käyttävät kuvantamismenetelmät lääketieteen alueella, jolla etsitään, tutkitaan ja hoidetaan erilaisia sairauksia. Röntgentutkimukset ovat pisimpään käytössä ollut kuvantamismenetelmä. Muita kuvantamismenetelmiä hyödyntäviä tutkimusmenetelmiä ovat isotooppi-, magneetti- ja ultraäänitutkimukset.

Röntgenhoitaja vastaa tutkimusten esivalmistelusta, tutkimusaineiden/välineiden valmistelusta sekä tutkimuslaitteiden ja -välineiden käyttövalmiudesta ja laadusta. Hän myös asettelee potilaan kuvaukseen ja suorittaa itsenäisesti röntgentutkimuksen tai -hoidon.

Tutkimuksen aikana röntgenhoitaja huolehtii potilaasta. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä tutkimus- ja hoitotilanne. Röntgenhoitaja valmentaa potilaat tutkimusta varten käymällä tutkimuksen vaiheet läpi tutkittavan kanssa. Potilaan mahdolliset ennakkoluulot ja pelot tutkimusta ja laitteita kohtaan on hälvennettävä, sillä levotonta potilasta on vaikea tutkia. Tutkimuksen jälkeen röntgenhoitaja seuraa potilaan vointia sekä antaa jatkohoito-ohjeet.

Röntgenhoitaja vastaan osaltaan röntgentutkimusten suorittamisesta, röntgenkuvien käsittelystä, analysoinnista, arkistoinnista ja tarvittaessa tulostamisesta. Hän kirjaa ja tarvittaessa arkistoi ne. Röntgenhoitajalle kuuluu lisäksi tutkimuslaitteiden tarkkailu, jotta tutkimusten suorittaminen olisi turvallista ja tutkimustulos laadukas.

Röntgenhoitaja myös ohjaa muita terveydenhuollossa työskenteleviä säteilyn käyttöön liittyvissä asioissa.

Terveydenhuollon lisäksi röntgenhoitajia toimii alan yrityksissä tutkimus-, tuotekehitys-, markkinointi- ja koulutustehtävissä, eläinlääkintähuollossa, muissa säteilyn käytön asiantehtävissä ja valvontatehtävissä teollisuudessa.

Röntgenhoitaja suorittaa kuvantamistutkimukset joko yksin tai moniammatillisessa työtiimissä. Tutkimustulosten tulkinta kuuluu puolestaan röntgenlääkärin tehtäviin.

Terapeuttisessa radiografiassa, sädehoitoyksikössä, röntgenhoitajan työtehtäviin kuuluu sädehoidon suunnittelu ja toteutus. Työ on moniammatillista yhteistyötä, jossa hän osallistuu potilaan hoidon suunnitteluun ja arviointiin yhdessä onkologin (syöpätautien erikoislääkäri) ja sairaalafyysikon kanssa.

Sädehoidon suunnittelun ja toteutuksen aikana röntgenhoitaja vastaa potilaan hyvinvoinnista. Sädehoidossa korostuu röntgenhoitajan monipuolinen ammatillisuus potilaan ja hänen omaistensa selviytymisen tukijana.

Terveyskeskusten röntgenosastoilla työ on usein päivätyötä, kuten myös sädehoidossa ja isotooppiosastoilla. Erikoissairaanhoidossa, sairaaloiden diagnostisissa kuvantamisyksiköissä, röntgenissä tehtävä työ on joko päivä-, kaksivuoro- tai kolmivuorotyötä.

 

Työpaikat

Useimmat röntgenhoitajat työskentelevät terveydenhuollossa terveyskeskusten röntgenosastoilla ja sairaaloiden röntgen-, isotooppi- ja sädehoito-osastoilla.

Osa työskentelee tutkimus-, tuotekehitys-, markkinointi- ja koulutustehtävissä, eläinlääkintähuollossa, muissa säteilyn käytön asiantuntijatehtävissä ja säteilynkäytön valvontatehtävissä teollisuudessa.

Työn vaatimukset

Röntgenhoitajan työssä käytettävä korkeatasoinen teknologia edellyttää kiinnostusta matematiikan, fysiikan, lääketieteellisen tekniikan ja tietotekniikan soveltavaan tietoon.

Ammatissa tarvitaan myös kädentaitoja, luovuutta, kolmiulotteista hahmotuskykyä ja tarkkuutta.

Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen tutkimus- ja hoitotilanteissa teknisen osaamisen lisäksi. Röntgenhoitaja työskentelee päivittäin eri-ikäisten potilaiden kanssa.

Työssä tarvitaan joustavuutta ja kykyä asettua potilaan asemaan. Yhteistyö muun terveydenhuollon henkilökunnan kanssa edellyttää ryhmätyötaitoja.

Potilaiden nostot ja kääntämiset sekä työmenetelmistä johtuvat epätarkoituksenmukaiset työskentelyasennot saattavat aiheuttaa niska- ja hartiavaivoja.

Työ vaatii jatkuvaa opiskelua, sillä ala on nopeasti kehittyvää.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella radiografiaa ja sädehoitoa ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon röntgenhoitaja (AMK).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Röntgenhoitaja on laillistettu ammattihenkilö. Röntgenhoitajan ammatissa saa toimia vain laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen ammattiin.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lisäaineistot

Hoitoalan ammatteja. Video. Työministeriö 2004.

Lähinimikkeet

 

 

Röntgenhoitaja