Tilastopäällikkö

Johdanto

Tilastopäällikkö johtaa, suunnittelee ja kehittää tilastojen tuotantoa sekä toimii oman vastuualueen esimiehenä. Työpaikkoja on eri toimialojen yrityksissä, erityisesti finanssialalla, sekä esimerkiksi valtiolla ja järjestöissä. Ammatissa tarvitaan tilastotieteen osaamista, tutkimusmenetelmien hallintaa, esimiesosaamista ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Tilastopäällikkö johtaa tilastotuotantoa esimerkiksi yrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai valtion virastossa. Tehtäviin kuuluu johtaa ja suunnitella tilastojen tuotantoa, vastata niiden laadusta sekä kehittää toimintaa ja tilastoinnissa käytettäviä menetelmiä. Tilastoja käytetään esimerkiksi johdon päätöksenteon apuna ja asiantuntijoiden työn tukena.

Tilastot laaditaan tutkimuksen tai otannan avulla, ja ne ovat taulukkoina tai graafisesti esitettyjä lukumäärätietoja, jotka on ryhmitetty eri luokkiin. Tilasto voi liittyä esimerkiksi kansantalouteen, rahoitukseen, teollisuuden tuotantoon, luonnontieteisiin, lääketieteeseen tai yhteiskuntatieteisiin.

Tilastopäällikkö voi johtaa koko tilastointitoimintaa tai vastata suuremmassa yksikössä sen jostakin osa-alueesta, käytännössä esimerkiksi tiettyjen aihepiirien tilastojen tuotannosta. Työnä on vastuualueen tilastojen tuotannon johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen sekä tilastot laativien tilastotutkijoiden esimiestyö. Työhön kuuluu myös toiminnan valvontaa.

Tehtäviin kuuluu myös osallistumista tilastojen tuotantoon. Tilastopäällikkö esimerkiksi järjestää tilastotietoja kerääviä tutkimuksia sekä suunnittelee tutkimuksia ja tilastojen otantaa. Tehtäviin kuuluu myös aineiston analysointia, tulosten esittämistä ja johtopäätösten tekemistä. Tehtäviin voi kuulua myös tilastojen julkistamisesta ja jakelusta vastaamista sekä esimerkiksi luokitusten, koodistojen ja määritysten tekemistä.

Työ tehdään yhdessä muiden tilastointiin osallistuvien sekä yrityksen tai organisaation muun henkilökunnan, esimerkiksi johdon ja viestinnän kanssa. Työhön kuuluu palavereja, ja voi kuulua myös tiedotustilaisuuksia. Työympäristönä on enimmäkseen työhuone. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa. Työaika on yleensä toimistotyöaika.

Työpaikat

Tilastokeskus. Järjestöt. Valtio. Tulli. Tutkimuslaitokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työterveyslaitos. Luonnonvarakeskus. Kunnat. Yliopistot. Yritykset.

Työn vaatimukset

Tilastopäälliköltä edellytetään tilastotieteen asiantuntemusta, tilastojen tuotantoprosessin tuntemusta ja matematiikan hallintaa.

Työnantajan toimialasta riippuen on tunnettava tutkimuskohteena olevaa aihepiiriä, esimerkiksi kuntien taloutta, kansantaloutta tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujärjestelmää.

Tilastotoiminnan organisointi edellyttää johtamistaitoja, suunnitteluosaamista ja koordinointitaitoja.

Tilastopäällikön on kyettävä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Ammatissa tarvitaan myös yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja.

Tilastojen esittely ja raporttien laatiminen edellyttävät hyvää kirjallista viestintäosaamista. Työhön voi kuulua myös tiedotustilaisuuksia, jolloin esiintymistaidot ovat eduksi.

Kielitaito on työssä välttämättömyys, erityisesti englannin kielen hyvä hallinta.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.

Oman alan tieteellisen kehityksen seuraaminen on ammatissa välttämätöntä.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella tilastotiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteen kandidaatti. Helsingin yliopistossa tilastotiedettä voi opiskella myös valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on valtiotieteiden maisteri.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu eri toimialoilla noudatettaviin työehtosopimuksiin, esimerkiksi valtion virka- ja työehtosopimukseen, tai työnantajan kanssa sovittavaan työsopimukseen. Palkkaan vaikuttavat tehtävän vaativuus, koulutus ja työkokemus.

Työmarkkinatiedot
Järjestötyö

Suomessa toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka vaihtelevat suurista valtakunnallisista järjestöistä pieniin paikallisiin järjestöihin. Järjestöt työllistävät sekä palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoisia. Järjestöjen määrä työnantajina on lähes kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä.

Järjestöt ovat keskimäärin melko pieniä työpaikkoja, sillä arviolta noin 40 prosenttia kolmannen sektorin palkansaajista työskentelee korkeintaan 10 hengen työpaikassa. Lähes 80 prosenttia järjestöistä on alle 50 hengen toimipaikkoja. Suuria yli 250 työntekijän toimipaikkoja on vain kolme prosenttia.

Suurimmassa osassa valtakunnallisista järjestöistä työskentelee alle 50 palkattua työntekijää. Paikallisyhdistyksistä vain noin neljäsosassa on palkattua henkilökuntaa, ja heitä on keskimäärin viisi henkilöä. Suurin osa paikallisyhdistyksistä toimii täysin vapaaehtoisvoimin.

Kolmannen sektorin työpaikkoja luonnehtii yleisesti ottaen työyhteisön pieni koko, työtehtävien asiantuntijapainotteisuus ja henkilöstön naisvaltaisuus. Asiantuntijoina työskentelee noin 60 prosenttia henkilöstöstä. Kolmannen sektorin työntekijöistä noin 85 prosenttia on naisia.

Järjestöissä työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa tai työllistettyinä esimerkiksi projekteissa. Noin joka viidennes työntekijöistä on määräaikaisia. Järjestöt työllistävät myös osa-aikaisesti.

Järjestöt palkkaavat henkilöstöä tarpeidensa mukaan. Työllistämisedellytyksiin vaikuttavat esimerkiksi työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat sekä järjestön saamien tukien ja avustusten määrä. Järjestöjen työllisyyttä pitää yllä niiden toimiminen yhteiskunnallisten palvelujen tuottajina ja kansalaistoiminnan aktiivisuus. Kansainväliset järjestöt työllistävät sekä Suomessa että ulkomailla.

 

Tulliala

Tulli työllistää noin 1 900 henkilöä (v. 2017). He työskentelevät esimerkiksi tullivalvonnassa, tulliselvityksessä ja verotuksen parissa. Henkilöstöä työskentelee myös tietojärjestelmien suunnittelutehtävissä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Tullin henkilöstön määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina keskeisimpänä syynä valtion tuottavuusohjelma ja vähentyneet määrärahat. Henkilöstömäärä tulee edelleen vähenemään. Tullista poistuvan henkilöstön tehtävät järjestellään uudelleen jäljelle jäävän henkilöstön kesken.

Tullin palvelukseen rekrytoidaan uutta henkilöstöä tarpeen mukaan. Uusia työpaikkoja vapautuu lähinnä henkilöstön jäädessä eläkkeelle tai siirtyessä muihin tehtäviin. Lähivuosina eläköityminen tulee olemaan runsasta henkilöstön ikärakenteesta johtuen. Tullit ja Tullilaboratorio rekrytoivat suoraan oman henkilökuntansa. Tullikoulutukseen ei voi hakea erikseen, vaan työhön valitut henkilöt ohjataan koulutukseen työskentelyn alettua.

Finanssiala

Finanssiala työllistää yhteensä noin 47 000 henkeä pankeissa, vakuutusyhtiöissä, eläkeyhtiöissä, rahoitusyhtiöissä, sijoitusrahastoyhtiöissä ja arvopaperinvälittäjien palveluksessa (v. 2014). Pankit ovat toimialan suurin työllistäjä, vakuutusyhtiöt toiseksi suurin.

Seuraavien viiden-kymmenen vuoden aikana alalta eläköityy tuhansia työntekijöitä, joiden tilalle kaivataan uutta työvoimaa. Tämä tarjoaa koulutustaan miettiville nuorille hyvän työllistymismahdollisuuden. Alalle pääsyn jälkeen finanssiyhtiöt tarjoavat hyvät urapolkumahdollisuudet ja alan sisäistä koulutusta.

Alalla tarvitaan tulevaisuudessa työntekijöitä, joilla on varsinkin hyvät asiakaspalvelutaidot, liiketoimintaosaamista, kansainvälisyystaitoja sekä kyky hyödyntää uutta teknologiaa. Finanssiala on entistä kansainvälisempi, sillä rahoitus- ja vakuutusmarkkinat ovat globaalit. Yhä useammat alan yritykset ovat monikansallisia. Rekrytointikriteereissä painottuu tämän vuoksi muun muassa kielitaito.

Alalla työskennellään liiketalouden ja kauppatieteen tutkintojen lisäksi myös monilla muilla koulutustaustoilla tehtävistä riippuen, esimerkkeinä oikeustiede ja tietotekniikka.

Lähinimikkeet

tilastojohtaja
tilastotieteilijä
tilastotutkija
tutkija
tietohuoltopäällikkö
laatupäällikkö
aktuaari
yliaktuaari
palvelupäällikkö
matemaatikko
filosofian maisteri
filosofian lisensiaatti
filosofian tohtori
valtiotieteiden maisteri
valtiotieteiden lisensiaatti
valtiotieteiden tohtori