Ravintolan tarjoilija

Johdanto

Ravintolan tarjoilija esittelee asiakkaille ruokia ja juomia, vastaanottaa tilaukset, tarjoilee ruoka-annokset ja juomat sekä laskuttaa asiakkaan tilaukset. Asiakaspalvelutyö erityyppisissä ravintoloissa edellyttää palveluhenkisyyttä, joustavuutta, kielitaitoa ja järjestelykykyä.

Työtehtävät

Ravintolan tarjoilijan työ on asiakaspalvelua ja myyntityötä. Tarjoilija opastaa usein asiakkaat pöytiin, jonka jälkeen hän esittelee ja myös suosittelee ruokia ja juomia. Tyypillisesti aluksi otetaan juomatilaukset.

Otettuaan tilaukset vastaan tarjoilija välittää ne keittiölle, josta hän tuo valmistuneet annokset asiakkaiden pöytään ja tarjoilee ne. Tarjoilija tuo myös asiakkaiden toivomuksesta esimerkiksi lisää juomia ja jälkiruoan ja kahvin.

Laskutus kuuluu tehtäviin lopuksi. Tarjoilijan tehtäviin kuuluu myös pöytien kattamista ja siistimistä. Työhön kuuluu myös kassakoneen käyttämistä. Työvuoron päättyessä tarjoilija tekee tilityksen.

Tarjoilija on henkilökohtaisessa vastuussa alkoholijuomia anniskellessaan, joten hänen on tunnettava anniskeluohjeita koskevat määräykset ja noudatettava niitä. Hänen on myös tunnettava juoma- ja viinivalikoima kyetäkseen suosittelemaan niitä asiakkaille.
Työympäristö voi olla ravintolasta riippuen meluinen ja valaistus voi olla hämärä. Tarjoilijat tuovat ruoka-annokset ja vievät tarjoiluastiat asiakkaiden keskuudessa joskus ahtaissakin tiloissa.

Työ on yleensä vuorotyötä, ja työrytmi vaihtelee paljon. Vilkkaat ja kiireiset ja toisaalta hiljaiset hetket vaihtelevat vuorokauden, viikonpäivien ja vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi ravintolassa voi olla kiireistä erityisesti viikonloppuisin. Vapaapäivät sijoittuvat myös arkipäiviksi.

Työpaikat

Työpaikkana voi olla esimerkiksi hotellin ravintola, ruokaravintola, lounas- tai henkilöstöravintola, juomaseurusteluravintola, pubi, yökerho, disko, musiikkibaari, ravintola junassa tai laivassa tai tanssiravintola.

Työn vaatimukset

Tarjoilijalta edellytetään palveluhenkisyyttä, asiakaspalvelutaitoja ja usein myös kielitaitoa.

Tarjoilija tarvitsee työssään joustavaa ja hyvää käytöstä.

Hänen on tunnettava ravintolan tuotteet ja palvelut.

Koska ravintolan toiminta perustuu yhteistyöhön, vaaditaan alalla toimivalta yhteistyötaitoja.

Työpäivän kiireiseen aikaan tarvitaan hyvää muistia ja kykyä järjestelmälliseen työskentelyyn. Tarjoilija ei saa hermostua kiireessä eikä hankalissakaan tilanteissa.

Hyvä laskutaito auttaa työn sujumista.

Tarjoilijan ammatissa työskenteleminen edellyttää asiallista suhtautumista alkoholiin.

Tarjoilija joutuu työssään liikkumaan, kantamaan ja nostamaan paljon myös hankalissa työasennoissa, joten selkä ja jalat joutuvat alttiiksi rasitukselle. Tarjottimien kantaminen edellyttää hyvää liikkeiden hallintaa ja fyysistä kuntoa.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon tarjoilijaksi suuntautuen. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.

Alalla on mahdollista suorittaa myös tarjoilijan ammattitutkinto ja baarimestarin erikoisammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.

Anniskelupassi on todistus siitä, että henkilöllä on riittävä tuntemus alkoholilainsäädännöstä. Tätä tarvitaan, jotta voi toimia C-luvalla toimivien anniskelupaikkojen vastaavana hoitajana (baarimikkona).

Palkkaus

Alalla noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Ammatilla on vähimmäistaulukkopalkka, jonka lisäksi tulevat sunnuntai-, ilta- ja yötyölisät sekä paikkakuntakalleuslisä ja mahdolliset kokemus- tai palvelusvuosilisät.

Työmarkkinatiedot
Ravitsemispalvelut

Ravitsemispalvelut työllistävät ravintoloissa yhteensä noin 67 900 henkilöä. Majoitus- ja ravintolatoiminta työllistää yhteensä noin 82 600 henkilöä, joista majoituspalveluissa työskentelee noin 14 700 henkilöä. Ravintolapalvelut ovat työllistäneet koko ajan enemmän viime vuosina. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Ravitsemispalvelut, majoituspalvelut ja niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä palvelualoja. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyyteen. Hyvinä taloudellisina aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä, verotuksesta, kustannustasosta sekä siitä, miten paljon kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttävät alan palveluja.

Ravitsemispalvelut tulevat työllistämään jatkossakin. Alalle työllistymistä edesauttaa vahvan ammattitaidon lisäksi halu työskennellä ihmisten parissa, asiakaspalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus ja kielitaito.

Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Henkilöstön kokonaismäärän uskotaan säilyvän samana johtuen palveluiden jatkuvasta tarpeesta. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.

Lähinimikkeet

tarjoilija
kassatarjoilija
kokoustarjoilija
aamiaistarjoilija