Lähihoitaja, vammaistyö

Johdanto

Vammaistyöhön suuntautunut lähihoitaja työskentelee vammaisten ihmisten kanssa kodeissa, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. Hän tukee ja ohjaa vammaisia päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa. Haasteellinen työ vammaisten kanssa vaatii vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta.

Työtehtävät

Vammaistyöhön suuntautunut lähihoitaja tukee ja ohjaa vammaisia päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa. Työn sisältö painottuu eri tavoin esimerkiksi laitoksissa ja työkeskuksissa.

Lähihoitaja ohjaa vammaista ruokailutottumuksissa ja valmistaa ruokaa yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Tarvittaessa hän hoitaa myös ravitsemuksen erityistilanteita, joita ovat esimerkiksi letkuruokinta ja laskimonsisäinen nestehoito.

Lähihoitaja ohjaa vammaista apuvälineiden käytössä sekä neuvoo ja auttaa asiakasta vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja etuuksien hakemisessa. Mielekkään toiminnan järjestämisessä käytetään kuvallisen ja muun luovan ilmaisun menetelmiä.

Lähihoitaja työskentelee vammaisen kotona, palvelutalossa, työ- tai toimintakeskuksessa, perhekodissa, vammaisten hoitolaitoksessa tai järjestössä. Hän voi työskennellä myös henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa, koulussa tai ammatillisessa koulutuksessa.

Lähihoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja.

Laitoksissa työ on tyypillisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä, avohuollossa ja järjestöissä työ on pääsääntöisesti päivätyötä.

Työpaikat

Työpaikkoina ovat mm. kuntien asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, työ- ja toimintakeskukset, vammaisten hoitolaitokset ja vammaisjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset.

Työn vaatimukset

Vammaistyöhön suuntautuneelta lähihoitajalta edellytetään erilaisten terapioiden tuntemusta sekä korvaavien kommunikaatiomenetelmien hallintaa.

Ammatti vaatii kykyä kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta. Työ on haasteellista ja monipuolista.

Kuvallisen ilmaisun taidoista, kädentaitojen eri lajeista, liikunnan taidoista ja musiikkitaidoista on hyötyä toiminnan järjestämisessä.

Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen on taito, jota työssä tarvitaan.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, samoin yhteistyötaidot, sillä työ sisältää toimimista moniammatillisessa työryhmässä. Yhteistyötä tehdään myös omaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

Työ voi olla fyysisesti raskasta, joten oman kunnon hoitaminen on tärkeää. Ammatissa on tärkeää hallita ergonomisesti oikeat nosto- ja siirtotekniikat.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon vammaistyöhön suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

lähihoitaja