Henkilöstökonsultti

Johdanto

Henkilöstökonsultin tehtäviin kuuluu etsiä, valita ja välittää työntekijöitä heitä tarvitseville työnantajille. Työhön voi kuulua myös tarvittavien työntekijöiden määrän ja osaamisvaatimusten arviointia, koulutusten järjestämistä ja sopimusasioita. Työpaikkoja on henkilöstökonsultointiin erikoistuneissa yrityksissä, työntekijöitä vuokraavissa henkilöstöpalveluyrityksissä ja työ- ja elinkeinotoimistoissa. Ammatissa tarvitaan hyvää työelämän tuntemusta, haastattelutaitoja ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Henkilöstökonsultti toimii palkattuna asiantuntijana tai yrittäjänä henkilöstöasioissa. Henkilöstökonsultin tehtäviin kuuluu tehdä esimerkiksi henkilöstön määriä ja osaamistarpeita koskevia selvityksiä sekä neuvoa henkilöstön sijoittelussa ja hankinnassa. Henkilöstökonsultti voi toimia myös rekrytoinneissa ja arvioinneissa.

Työtehtävät vaihtelevat sen mukaan, onko työnantajana julkishallinnon työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevä virkailija vai konsultointia tai henkilöstövuokrausta harjoittava yritys. Yhteistä työlle on kuitenkin henkilöstöasioiden parissa sekä työnantajien ja työnhakijoiden kanssa työskentely.

Työnantajat ottavat henkilöstökonsulttiin yhteyttä esimerkiksi tarvitessaan osaavia työntekijöitä eri tehtäviin. Työntekijät puolestaan ottavat henkilöstökonsulttiin yhteyttä, kun he tarvitsevat työpaikan, joka vastaa heidän tarpeitaan ja osaamistaan. Työnhakija voi hakea avoinna olevaa paikkaa tai ilmoittautua työnhakijaksi.

Tavoitteena on löytää oikea henkilö hänelle sopivaan avoinna olevaan työpaikkaan, jolloin työnhakijan osaaminen, kiinnostuksen kohteet ja työn sisältö sekä työnantajan vaatimukset kohtaavat.

Alan yrityksissä työtehtäviin kuuluu esimerkiksi työpaikkailmoitusten laatiminen, työnhakijoiden koulutus-, osaamis- ja muita tietoja sisältävien tietokantojen tutkiminen ja päivittäminen sekä työnhakijoiden kutsuminen haastatteluun ja haastatteleminen.

Työhaastattelussa kartoitetaan minkälaista koulutusta, osaamista ja työkokemusta hakijalla on. Tärkeää on myös selvittää, minkälaisissa tehtävissä työnhakija haluaa toimia, ja miten hän on käytettävissä. Henkilöstökonsultti myös usein esittelee tehtävään valitut henkilöt työnantajalle.

Työhön kuuluu myös työntekijöiden neuvomista ja ohjeistamista työhön liittyvissä asioissa sekä heidän tiedusteluihinsa, pyyntöihinsä ja kyselyihinsä vastaamista. Tehtäviin voi kuulua myös työsopimusten ja työtodistusten laatimista, palkkalaskelmien tekemistä, palkkoihin ja tuntikirjauksiin liittyviä selvityksiä sekä työterveydenhuoltoon liittyviä asioita.

Henkilöstökonsultit ovat myös yhteydessä asiakkaisiin, jotka hankkivat heidän kauttaan työntekijöitä. Tällöin selvitetään esimerkiksi työntekijöiden tarvetta, osaamisvaatimuksia ja koulutustarpeita. Henkilöstökonsultti voi toimia myös myynnillisissä tehtävissä, jolloin työtehtäviin kuuluu asiakkaiden hankkimista omalle työnantajalle.

Työ- ja elinkeinotoimistossa vastaavissa tehtävissä työskentelevät toimivat asiakaspalvelutehtävissä. Työhön kuuluu esimerkiksi asiakkaiden opastamista työnhakuasioissa, heidän ohjaamista koulutukseen, tukitoimenpiteisiin ja työharjoitteluun sekä työttömyysturvaan liittyviä asioita.

Suurimmissa toimistoissa neuvojat voivat olla erikoistuneita johonkin tehtäväalueeseen, joita ovat työnhakijapalvelut, työnantajapalvelut, kuntoutusneuvonta, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä EU-maiden työnvälitysyhteistyöhön liittyvät palvelut.

Henkilökohtaisessa keskustelussa selvitetään asiakkaan työhön kohdistuvat toiveet ja odotukset sekä työllistymismahdollisuudet. Asiakkaan tilanteen pohjalta laaditaan työnhakusuunnitelma sekä tehdään osaamiskartoitus ja palvelutarvearviointi. Uusille työnhakija-asiakkaille pidetään ryhmätilaisuuksina alkuinfoja, joissa esitellään työhallinnon palvelut sekä käydään läpi työnhakuun liittyviä asioita.

Henkilöstökonsultin työ on asiakaspalvelutyötä, jossa työyhteisön koko riippuu toimiston koosta. Asiakastyö tehdään työhuoneessa tai toimiston aulassa olevassa palvelupisteessä. Työhön kuuluu työnantajasta riippuen myös käyntejä asiakasyrityksissä, työpaikoissa ja oppilaitoksissa. Työvälineinä käytetään tietokonetta ja puhelinta.

Työaika riippuu työnantajasta. Työ on tyypillisesti päivätyötä, mutta esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien tai muun tarpeen vaatiessa voidaan työskennellä myös iltaisin tai viikonloppuisin. Kiirettä on tyypillisesti uusien ammattilaisten valmistuttua oppilaitoksista ennen kesää ja vuoden lopussa.

 

Työpaikat

Henkilöstöpalveluyritykset. Henkilöstökonsultointiyritykset. Konsultointiyritykset. Yrittäjänä.
Työ- ja elinkeinotoimistot. Työvoiman palvelukeskukset.

 

Työn vaatimukset

Henkilöstökonsultilta tai vastaavalta edellytetään työelämän, eri ammattien ja koulutusten tuntemusta.

Ammatissa on tunnettava omaa toimintaa säätelevät lait, asetukset ja toimintaohjeet. Julkishallinnossa on myös kyettävä tekemään asiakkaita koskevia päätöksiä ja lausuntoja niiden pohjalta.

Ammatissa on tunnettava työsuhdeasioita kuten esimerkiksi työsopimuksia ja palkkaukseen liittyviä asioita.

Työssä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Työssä on etua psykologian, kasvatustieteen ja sopimusasioiden tuntemuksesta.

Ammatissa tarvitaan yhteistyötaitoja sekä haastattelutaitoja ja neuvottelutaitoja.

Myyntihenkisyys on tarpeen asiakkaita etsivissä yrityksissä.

Ammatissa tarvitaan oma-aloitteisuutta, pitkäjännitteisyyttä ja joustavuutta.

Kielitaito on eduksi.

Ammatissa tarvitaan tietotekniikan käyttötaitoja.

Stressiä työssä voivat aiheuttaa kiire sekä mahdolliset tulospaineet ja ristiriitaiset vaatimukset eri osapuolten välillä.

Oman alan kehityksen seuraaminen on tarpeen ammatissa.

 

Koulutus

Henkilöstökonsulttien koulutustaustat vaihtelevat, mutta yleensä heillä on korkeakoulututkinto joko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi kauppatieteitä, psykologiaa ja kasvatustieteitä. Koulutus voi olla myös sen toimialan mukainen, jonka työntekijöitä välitetään, esimerkkinä tekniikan ala.

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat esimerkiksi kauppatieteiden maisteri, psykologian maisteri, kasvatustieteen maisteri ja diplomi-insinööri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi liiketaloutta. Tutkinto on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Tekniikkaa opiskellen voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Julkishallinto kouluttaa palveluksessaan olevaa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöä.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden palkkaus perustuu usein henkilökohtaiseen työsopimukseen, joka neuvotellaan työnantajan kanssa. Toimihenkilöiden palkkaus perustuu työehtosopimukseen. Käytössä on yleensä kuukausipalkka, jonka päälle voi tulla provisioita.

Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksella määrätään henkilöstöpalveluyrityksen omassa toimistossa työskentelevien toimihenkilöiden palkkauksesta. Työehtosopimus on solmittu Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä.

Toimihenkilön palkka sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä. Palkkaan vaikuttaa työn vaativuus, toimihenkilön pätevyys ja työssä onnistuminen sekä kyseisistä tehtävistä yleisesti maksettava palkka. Toimihenkilölle on kuitenkin maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa.

Yrittäjinä toimivilla ansiot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Julkishallinnossa työskentelevillä on kuukausipalkka, joka perustuu työn vaativuuteen. Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi tulee henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa.

 

 

Työmarkkinatiedot
Henkilöstöhallinto

Henkilöstöhallinto työllistää eri toimialojen yrityksissä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa ja monenlaisissa järjestöissä. Henkilöstöasioita hoitavat joissakin työpaikoissa taloushallinnon tai muut hallinnon työntekijät, minkä vuoksi henkilöstöhallinnon tehtävissä työskentelevien kokonaismäärän selvittäminen on vaikeaa.

Henkilöstöhallinto on vakaa työllistäjä. Työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon tärkeys yrityksen tai organisaation käytännön toiminnan kannalta sekä henkilöstöön liittyvien asioiden lakisääteisyys. Hyvällä henkilöstöhallinnolla voidaan myös hankkia sopivia työntekijöitä eri tehtäviin, parantaa koulutuksin osaamistasoa sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä edistää innovatiivisuutta, mikä luo kysyntää alan ammattilaisille.

Yritykset, valtio, kunnat, seurakunnat ja järjestöt palkkaavat henkilöstöhallinnon tehtäviin uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle lähtevien tai toisiin tehtäviin siirtyvien tilalle. Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat perustaneet palvelukeskuksia, jotka hoitavat kootusti yksittäisten virastojen ja laitosten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.

Henkilöstöhallinto voidaan myös ulkoistaa kokonaan tai osittain, jolloin henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan niitä tarjoavilta henkilöstöpalveluyrityksiltä. Tämä siirtää työpaikkoja henkilöstöpalveluyrityksiin ja alan konsulttiyrityksiin.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
erikoistyövoimaneuvoja
henkilöstökonsulttien esimies
insinööri
insinööri (AMK)
johtava työvoimaneuvoja
johtava työvoimaohjaaja
kasvatustieteen maisteri
kasvatustieteilijä
kauppatieteiden maisteri
konsultti
korkeakouluneuvoja
koulutusneuvoja
kuntoutusneuvoja
neuvoja
psykologi
psykologian maisteri
tradenomi
tradenomi (AMK)
työnsuunnittelija
työvoimaneuvoja
työvoimaohjaaja
työvoimavirkailija