Kulttuuriohjaaja

Johdanto

Kulttuuriohjaaja edistää yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointia sekä mahdollistaa osallistumisen kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Kulttuuriohjaaja voi toimia ohjaajana, suunnittelijana tai kouluttajana. Työpaikkoja on esimerkiksi kuntien nuorisotyössä, kuntoutuslaitoksissa ja hoitokodeissa. Ammatissa tarvitaan ohjaustoiminnan osaamista, kädentaitoja, vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä, omatoimisuutta ja luovuutta.

Työtehtävät

Kulttuuriohjaajan työssä hyödynnetään kulttuuri- ja taidetoimintaa asiakkaiden kulttuurisen, sosiaalisen ja toiminnallisen hyvinvoinnin edistämiseen. Työn tavoitteet vaihtelevat sen mukaan, missä ohjaaja työskentelee ja keitä hän ohjaa. Asiakaslähtöisessä työssä pyritään edistämään luovuutta, itsensä kehittämistä, elämänlaatua ja toimintakykyä.

Kulttuuriohjaaja voi toimia ohjaustyössä, suunnittelutehtävissä tai kouluttajana. Työ voi kohdistua yhtä hyvin yksilöihin, ryhmiin kuin yhteisöihinkin ja liittyä vapaa-aikaan, kasvatukseen tai kuntoutukseen.

Työhön kuuluu asiakastarpeiden arviointia, ohjaustoiminnan suunnittelua, ohjausta ja neuvomista sekä ohjaustoiminnan arviointia ja kehittämistä. Ohjaustyössä käytetään erilaisia menetelmiä, jotka vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Toimintamuodot vaihtelevat käsitöistä luovaan ilmaisuun ja toiminnallisiin menetelmiin.

Asiakkaalle tarjotaan luovuutta tukevia toimintoja itsensä kehittämiseen vapaa-aikana. Toiminta antaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, käytännöllisten taitojen hankkimiseen, taiteellisen ja muun itseilmaisun kehittämiseen, irtautumiseen arkirutiineista ja stressistä, voimien kokoamiseen ja virkistäytymiseen.

Toiminnalla voidaan myös pyrkiä asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen tai kuntouttamiseen, jotta itsenäiset toimintamahdollisuudet kasvaisivat ja sairauden tai vammaisuuden haitalliset vaikutukset vähentyisivät.

Ohjaustyössä etsitään ja vahvistetaan asiakkaan omia vahvuuksia. Tällöin toiminta rohkaisee luontevaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, tähtää omanarvontunteen kohentumiseen, edistää erityisesti hienomotorista ja psykososiaalista kuntoutumista sekä tukee asiakkaan muuta hoitoa ja kuntoutusta.

Käsityömenetelminä käytetään esimerkiksi huovutusta, kankaanpainantaa, puutöitä, keramiikkatöitä ja metallitöitä. Luovassa ilmaisussa voidaan hyödyntää piirtämistä, maalaamista, grafiikkaa, luovaa kirjoittamista, musiikkia ja draamaa. Toiminnallisina menetelminä käytetään muun muassa elämyskasvatusta, lumi- ja hiekkaveistoa, ympäristötaidetta, retkeilyä sekä pelejä ja leikkejä.

Kulttuuriohjaajan työtehtäviin kuuluu usein myös tarveaineiden hankkimista ja varastointia sekä esimerkiksi tilojen varaamista. Ohjaaja voi toimia myös esimies-, konsultointi-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä.

Kulttuuriohjaajan työympäristö vaihtelee ohjaukseen käytettävistä tiloista suunnitteluun toimistossa ja koulutukseen eri paikoissa. Työhön kuuluu usein moniammatillista yhteistyötä. Työ voi olla päivätyötä, vuorotyötä tai iltatyötä. Ohjaustoimintaa voidaan järjestää myös viikonloppuisin.

 

Työpaikat

Kunnat. Järjestöt. Yhteisöt. Yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Kulttuuriohjaajalta edellytetään erilaisten käsityömenetelmien, luovan ilmaisun, toiminnallisten menetelmien ja mediaperustaisten menetelmien hallintaa.

Ammatissa on osattava suunnitella, ohjata, opettaa, organisoida ja kehittää toimintaa sekä arvioida toimintaa ja sen vaikuttavuutta.

Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä kulttuuriohjaajan on tultava hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Kätevyys, hyvä suullinen ilmaisutaito, liikunnallisuus ja musikaalisuus ovat työssä eduksi.

Kielitaito on eduksi.

Käyttämiensä menetelmien mukaan ohjaaja saattaa altistua työssään joihinkin työmenetelmiin liittyville kemikaaleille, liuottimille tai pölyille.

 

Koulutus

Hämeen ammattikorkeakoulussa voi opiskella ohjaustoimintaa ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon artenomi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus riippuu työnantajasta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Palkka voi olla kuukausi-, tunti- tai palkkioperustainen.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimivilla ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

artenomi
artenomi (AMK)
askartelunohjaaja
koordinaattori
kulttuuritoiminnan ohjaaja
nuorisonohjaaja
ohjaaja
projektityöntekijä
päivätoiminnan ohjaaja
suunnittelija
tapahtumasuunnittelija
toiminnanohjaaja
tuntiopettaja
työnohjaaja
työpajaohjaaja
työpajaohjaaja
työterapeutti
työtoiminnan ohjaaja
työvalmentaja
vapaa-ajan ohjaaja
viriketoiminnan ohjaaja
virkistystoiminnan ohjaaja