Yhteiskuntatutkija

Johdanto

Yhteiskuntatutkija tekee tutkimustyötä esimerkiksi sosiologiaan, valtio-oppiin tai taloustieteeseen liittyvissä aiheissa. Tutkimuksen ohella tehtäviin voi kuulua opetustyötä tai suunnittelutyötä. Työpaikkoja ovat esimerkiksi yliopistot, valtio ja järjestöt. Ammatissa tarvitaan oman alan tietojen ja tutkimusmenetelmien hallintaa, tiedonhakutaitoja, kriittisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja kykyä työskennellä yksin pitkiäkin aikoja.

Työtehtävät

Yhteiskuntatutkija tekee yhteiskuntatieteellisen alan tutkimustyötä, joka liittyy esimerkiksi väestöön, asumiseen, sosiaalisiin ongelmiin, yhteiskunnan instituutioihin, politiikkaan tai talouteen.

Yksilön ja yhteiskunnan välisten muuttuvien suhteiden tarkastelu on usein keskeistä työssä. Tutkimuksella on usein myös yhteiskuntakriittinen tehtävä, sillä sen avulla pyritään tarjoamaan keinoja yhteiskunnassa esiintyvien epäkohtien ratkaisemiseksi.

Yhteiskuntatieteisiin kuuluu useita eri tieteenaloja. Sosiologiassa tutkitaan yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Tutkimuskohteet vaihtelevat yhteiskunnan rakenteesta ihmisyhteisöjen toimintaan ja arkipäivän ongelmien tarkasteluun.

Sosiaalipolitiikassa tutkitaan hyvinvointia yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden tarkasteluun.

Sosiaalipsykologiaan erikoistunut tutkija tekee tutkimusta, joka liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksiin. Tutkimusaiheena voivat olla esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytykset.

Sosiaaliantropologiassa tutkitaan yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi kulttuurisiin kohtaamisiin.

Sukupuolentutkimuksessa tutkitaan sitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus vaikuttavat yhteiskunnallisiin eroihin, arkielämään ja vuorovaikutukseen. Tutkimusaiheet liittyvät usein yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Nuorisotyöhön ja nuorisotutkimukseen erikoistunut tutkija tarkastelee nuoruutta ja nuorisoa yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi nuoruuteen liittyviin aiheisiin tai nuorisotyöhön.

Sosiaalityössä tutkitaan keinoja edistää sosiaalisista ongelmista kärsimään joutuvien ihmisten ja ryhmien toimintakykyisyyttä.

Taloustieteeseen tai kansantaloustieteeseen erikoistunut tutkija tutkii taloudellisia ilmiöitä, kotitalouksia, yrityksiä, toimialoja tai alueita kotimaassa, EU:ssa tai koko maailmassa. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi talousyksikköjen toiminta, talouspolitiikka ja taloudellisen kasvun vaikutus yhteiskuntaan.

Valtio-opissa tutkitaan politiikkaa. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi poliittisen toiminnan keinoihin ja luonteeseen sekä poliittisesti merkittävien ilmiöiden analysoimiseen.

Yhteiskuntatutkimukseen liittyy myös aluetutkimus, jossa tutkitaan tiettyä aluetta monipuolisesti sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen kannalta. Tutkimuksessa ja aluesuunnittelussa hyödynnetään myös yhteiskuntatieteen teorioita ja menetelmiä.

Yhteiskuntatutkija voi tutkimustyön ohessa tehdä myös muuta asiantuntijatyötä kuten opetustyötä, suunnittelutyötä tai kehitystyötä riippuen toimenkuvastaan ja työnantajasta.

Yhteiskuntatutkija työskentelee työhuoneessaan ja esimerkiksi tieteellisissä kirjastoissa käyttäen tietotekniikkaa ja alan kirjallisuutta. Työtä tehdään myös muualla, jossa esimerkiksi tutustutaan eri ympäristöihin ja tehdään haastatteluja.

Työ tehdään enimmäkseen yksin, mutta useimmilla työpaikoilla työyhteisöissä työskentelee myös muita alan tutkijoita tai henkilökuntaa. Tutkijalla voi olla apunaan tutkimusapulainen. Monet tutkijat osallistuvat kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, jolloin työhön kuuluu mm. kongressimatkoja.

Työajat vaihtelevat, mutta useimmiten työ on päivätyötä. Joskus tutkimusta on tehtävä iltaisin tai viikonloppuisin.

 

Työpaikat

Yliopistot, tutkimuslaitokset, valtio, kunnat, yritykset, järjestöt, säätiöt. Yhteiskuntatutkija voi työskennellä myös yrittäjänä.

 

Työn vaatimukset

Yhteiskuntatutkijalta edellytetään oman tieteenalansa tietojen ja tutkimusmenetelmien hallintaa.

Ammatissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnan ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä inhimillisen toiminnan erilaisiin muotoihin.

Ammatissa tarvitaan tieteellistä maailmankatsomusta, tiedonhakutaitoja ja kriittisyyttä.

Tutkijan työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä työskennellä yksin pitkiäkin ajanjaksoja.

Tutkimustyöhön voi kuulua myös ryhmätyöskentelyä ja osallistumista kansainväliseen tiedeyhteistyöhön, mikä edellyttää vuorovaikutustaitoja.

Ammatissa on kyettävä ilmaisemaan itseään selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kielitaitoa tarvitaan kansainvälisellä tiedealalla.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatti edellyttää oman alan kehityksen jatkuvaa seuraamista myös kansainvälisellä tasolla.

 

Koulutus

Yhteiskuntatutkijat ovat yleensä yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden tai valtiotieteiden maistereita, lisensiaatteja tai tohtoreita.

Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa, sukupuolentutkimusta, sosiaaliantropologiaa, nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta, valtio-oppia ja taloustiedettä.

Pääaineet vaihtelevat eri yliopistoissa ja tiedekunnissa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Yhteiskuntatutkijalta edellytetään vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

 

Palkkaus

Yhteiskuntatutkijoiden palkkaus vaihtelee koulutustason, tehtävien, työkokemuksen ja mm. työnantajan mukaan.

Yliopistoissa palkka määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän mukaan. Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaativuustasoon ja henkilökohtainen palkanosa henkilön suoriutumiseen tehtävässään.

Valtiolla palkkaus määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan. Kunnilla palkkausjärjestelmät perustuvat tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Lähinimikkeet

aluetutkija
analyytikko
asiantuntija
assistentti
dosentti
ekonomisti
hallintotieteiden maisteri
intendentti
kansantaloustieteilijä
kansantaloustutkija
lisensiaatti
nuorempi tutkija
nuorisotutkija
professori
sosiaaliantropologi
sosiaalipsykologi
sosiologi
taloustieteilijä
taloustutkija
tutkija
tutkija-opettaja
tutkijaprofessori
tutkijatohtori
tutkimusassistentti
tutkimusjohtaja
tutkimuskoordinaattori
tutkimusprofessori
valtiotieteiden maisteri
valtiotieteilijä
vanhempi tutkija
yhteiskuntatieteiden maisteri
yhteiskuntatieteilijä
yli-intendentti
yliopistonlehtori
yliopisto-opettaja
yliopistotutkija