Naprapaatti

Johdanto

Naprapaatti on tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn erikoistunut hoitohenkilö. Naprapaatit työskentelevät pääsääntöisesti yrittäjinä yksityisvastaanotollaan, lääkäriasemalla tai fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Potilastyö edellyttää ammattitaidon lisäksi vuorovaikutustaitoja ja hyvää fyysistä kuntoa.

Työtehtävät

Naprapaatti on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinvaivojen, eli lihasten ja nivelten ongelmien tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Naprapatia on manuaalista terapiaa, jota antavat myös kiropraktikot, osteopaatit ja tuki- ja liikuntaelimiin erikoistuneet fysioterapeutit.

Hoidon tavoitteena on normalisoida nivelten liikkuvuutta ja pehmytkudosten toimintaa sellaisissa nivelissä, joiden liikkuvuus on häiriintynyt. Hoito on osa kuntoutusta, jonka tavoitteena on ihmisen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen.

Naprapaatti käyttää hoitomenetelminään mm. nivelten manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikkaa, pehmytkudostekniikkaa sekä lääkinnällistä harjoitusterapiaa ja ergonomista neuvontaa. Manuaalisten hoitojen lisäksi merkittävä osa työstä on potilaan tutkimista ja tämän tilanteen arviointia, keskustelua potilaan kanssa, konsultaatioita ja hoitosuunnitelmien tekoa.

Lääketieteellisen, fyysisen ja toiminnallisen tutkimisen perusteella naprapaatti tekee potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman. Neurologisilla ja ortopedisillä testeillä hän kartoittaa potilaan oireiden alkamisajankohdan ja -tavan, oireiden esiintymisen ja luonteen sekä muut oireisiin vaikuttavat tekijät. Samalla hän selvittää mahdollisten muiden sairauksien ja muiden hoitoon vaikuttavien tekijöiden merkityksen.

Hän kartoittaa nikamien ja nivelten liikkuvuuksia sekä lihaskireyksiä ja selvittää kivun alkuperän ja potilaan yksittäisten selkänikamien liikkeitä. Naprapaatti analysoi myös potilaan ryhtiä, lihastasapainoa ja lihasvoimia.

Suorittamiensa tutkimusten pohjalta naprapaatti tekee oman diagnoosinsa sekä päättää itsenäisesti tarpeellisesta hoidosta tai jatkotutkimuksista. Jos potilaalla on sellaisia vaivoja, joita ei naprapatialla voida auttaa, hän ohjaa potilaan lääkäriin.

Pääasiallisesti hoitomenetelminä käytetään nivelten manipulaatio- tai mobilisaatiohoitoja sekä tarvittaessa erilaisia pehmytkudostekniikoita. Ensihoitoina voidaan käyttää myös fysikaalisia hoitoja, kuten ultraäänihoitoa, kylmä- ja lämpöhoitoa, sähköärsytyshoitoa ja sähköisiä kivunhoitomenetelmiä.

Manipulaatiohoitoa kutsutaan kansankielellä "niksauttamiseksi". Siinä toiminnaltaan häiriintyneeseen niveleen kohdistetaan nopea, impulssimainen liike. Tavoitteena on parantaa nivelen ja pehmytkudoksen liikkuvuutta. Mobilisaatiohoidoissa tavoite on sama kuin manipulaatiossa, mutta toimenpide suoritetaan hitaammilla, pehmeämmillä ja toistetuilla liikkeillä.

Hoitoon liitetään myös potilaskohtaisesti suunniteltua lääkinnällistä harjoitusterapiaa, kuten lihasvoimaa, kestävyyttä, koordinaatioita ja nivelten liikkuvuutta normalisoivia harjoitteita. Naprapaatti antaa myös terveyskasvatusta sekä ohjaa potilaitaan elämäntapojen muuttamiseksi ja antaa ennaltaehkäisevää hoitoa. Tarpeen mukaan hän antaa vahvistavia, venyttäviä, mobilisoivia tai rentouttavia harjoitteita.

Hoidon apuna voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten tukiliivejä, -kaulureita, raajanivelten tukia sekä teippausta.

Naprapaatti työskentelee yleensä yrittäjänä omissa työtiloissaan. Työssä toimitaan yhteistyössä erityisesti potilaan hoidosta vastaavan lääkärin, usein ortopedin, fysiatrin tai työterveyslääkärin kanssa. Potilaat tulevat naprapaatin vastaanotolle keskimäärin 2-10 kertaa. Työaikoihin vaikuttavat asiakkaan/potilaan toivomukset, joten työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

 

 

Työpaikat

Naprapaatit työskentelevät pääsääntöisesti yrittäjinä. Työpaikkana on yleensä yksityisvastaanotto, lääkäriasema tai fysikaalinen hoitolaitos. Osa naprapaateista toimii terveydenhuollossa mm. kouluttajina tai konsultteina.

Työn vaatimukset

Naprapaatin kliinisessä työssä korostuvat tutkimus- ja hoitomenetelmien hallinta. Työ pohjautuu laajaan eri tieteiden väliseen osaamiseen. Naprapaatin on osattava soveltaa teoriatietoa käytäntöön.

Ammatissa tarvitaan ongelmanratkaisu-, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja.

Työ edellyttää itsenäistä ja vastuullista työskentelyä potilasturvallisuus huomioiden.

Naprapaatti työskentelee pääsääntöisesti käsillä, mutta erityisesti voimaa ei tarvita, sillä kyse on oikean tekniikan hallinnasta.

Työssä vaaditaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä yhteistyötaitoja toimittaessa potilaan hoidosta vastaavan lääkärin kanssa.

Hyvät ihmissuhdetaidot ovat työssä välttämättömiä. Naprapaatin on kyettävä luomaan luottamuksellinen suhde potilaaseen.

Useimmat naprapaatit ovat yrittäjiä, siksi tarvitaan myös yrittäjävalmiuksia ja kykyä liikkeenhoitoon.

Hyvä fyysinen kunto on eduksi.

Ammattitaidon ylläpitämiseksi on jatkuvasti seurattava alan tieteellistä kehitystä ja tutkimustuloksia lukemalla alan julkaisuja sekä osallistumalla täydennyskoulutukseen.

Koulutus

Kymenlaakson Ammattikoreakoulussa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon naprapaatti (AMK).

Useimmat naprapaatit ovat opiskelleet Ruotsissa tai Yhdysvalloissa.

Tukholmassa on yksityinen Naprapathögskolan, jossa naprapaatin tutkinnon suorittaminen kestää neljä vuotta. Koulutus on kokoaikaista korkeakouluopiskelua, joka koostuu teoreettisesta ja käytännön lääketieteellisestä koulutuksesta, manuaalisen lääketieteen erikoiskoulutuksesta ja harjoittelusta koulun klinikalla.

Naprapathögskolanissa suoritetaan Doctor of Naprapathy -tutkinto (D.N.), joka antaa valmiudet työskennellä itsenäisesti naprapaattina.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Naprapaatti on nimikesuojattu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hyväksytyn koulutuksen suorittaneille naprapaateille oikeuden käyttää ammattinimikettä naprapaatti ja rekisteröi heidät.

Palkkaus

Yrittäjänä toimivan naprapaatin tulot muodostuvat asiakkaiden maksamista hoitopalkkioista. Ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lisäaineistot

Hoitoalan ammatteja. Video. Työministeriö 2004.

Lähinimikkeet

Doctor of Naprapathy

 

Naprapaatti