Hieroja

Johdanto

Hieroja käsittelee asiakkaan lihakset ja lihasryhmät erilaisin ottein niiden rentouttamiseksi. Hieroja työskentelee useimmiten yrittäjänä omissa työtiloissaan tai käy hieromassa asiakkaan kotona. Hierojia työskentelee myös hoitolaitoksissa, kylpylöissä ja liikuntakeskuksissa. Ammatissa tarvitaan hierontaosaamisen lisäksi kätevyyttä ja tuntoaistien herkkyyttä sekä hyvää fyysistä kuntoa ja asiakaspalvelutaitoja.

Työtehtävät

Hieroja käsittelee asiakkaan lihakset ja lihasryhmät erilaisin käden ottein säädellen hieronnan voimaa ja nopeutta niin, että hieronta on anatomisesti ja fysiologisesti perusteltua ja tehokasta.

Hierontaa käytetään useimmiten fyysisistä suorituksista tai tapaturmista seuranneiden lihasten jännitystilojen ja niistä aiheutuneiden kipujen laukaisuun. Tavallisimpia asiakkaita ovat niskahartiaseudun ja selän vaivoista kärsivät eri-ikäiset ihmiset. Hierontaa käytetään myös ennaltaehkäisevänä tai suorituksiin valmistavana ja palauttavana hoitona erilaisten liikuntalajien harrastajille ja urheilijoille.

Hieroja selvittää asiakkaan oireet ja tutkii kudosten ja nivelten liikkuvuutta. Tehtäviin kuuluu selvittää asiakkaan terveydentila kyselemällä saadakseen tietoon mahdolliset hieronnan suorittamiseen vaikuttavat tekijät.

Hierojan on hallittava perushieronta ja pystyttävä soveltamaan sitä eri-ikäisten ihmisten ja eri kehonosien hierontaan. Hieroessaan asiakasta hieroja koko ajan tarkkailee lihasten jännitystilaa ja pyrkii selvittämään oireiden syyn. Hieroja ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja terveydentilasta johtuvat rajoitukset sekä tunnistaa asiakkaan reaktiot ja hieronnan vaikutukset, ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Hierontakäsittely kestää puolesta puoleentoista tuntiin kerralla. Tarvittaessa käytetään pintalämpö- tai kylmähoitoja. Lisäksi hieroja auttaa ja kannustaa asiakasta valitsemaan itselleen sopivia keinoja ja menetelmiä terveyden ja toiminnallisuuden omatoimiseen edistämiseen ja itsehoitoon.

Hieroja työskentelee usein omissa työtiloissaan tai asiakkaan kodissa. Työssä ollaan tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten, terveiden ja sairaiden ihmisten kanssa. Työaikoihin vaikuttavat asiakkaan toivomukset, joten työtä tehdään myös iltaisin ja varsinkin urheilijoiden parissa viikonloppuisinkin.

 

Työpaikat

Hieroja työskentelee useimmiten yrittäjänä. Työpaikkoja toisen palveluksessa on hyvin vähän. Hierojia työskentelee myös hoitolaitoksissa, kylpylöissä ja liikuntakeskuksissa.

 

Työn vaatimukset

Ammatissa on hallittava eri hierontamuodot.

Käsillä tehty työ on vaativin osuus hieronnassa. Ammatissa tarvitaan kätevyyttä ja tuntoaistien herkkyyttä.

Koulutetun hierojan on hallittava sekä alan teoria että käytännön taidot.

Ammattiosaamisen teoria koostuu hieronnan teorian lisäksi mm. anatomiasta, fysiologiasta, patologiasta, liikehoidoista, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, fysikaalisista hoidoista, ergonomiasta, hoitotyön etiikasta, ensiavusta ja viestinnästä.

Työ vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja, empaattisuutta, ystävällisyyttä, erilaisten ihmisten kunnioittamista, luotettavuutta ja hyvää kuuntelutaitoa.

Koulutetun hierojan on pystyttävä tekemään ratkaisut hoidosta itsenäisesti. Hierojan on osattava päättää, milloin asiakas on lähetettävä jonkun muun terveydenhuollon ammattilaisen luo.

Hierojan on kyettävä moniammatilliseen yhteistyöhön.

Yrittäjänä toimivan hierojan on pystyttävä hinnoittelemaan palvelunsa oikein ja kannattavasti.

Työ on fyysisesti raskasta ja edellyttää hyvää kuntoa.

Käsi-ihottuma tai taipumus yliherkkyyteen on haitaksi työssä.

 

Koulutus

Hierojan koulutusta järjestävät terveysalan oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja urheiluopistot. Lisäksi koulutusta tarjoavat monet yksityiset kouluttajat.

Näyttötutkintona voi suorittaa hierojan ammattitutkinnon sekä hierojan erikoisammattitutkinnon.

Koulutettu hieroja on suorittanut hierojan ammattitutkinnon.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Koulutettu hieroja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen ammattiin.

 

Palkkaus

Yrittäjänä toimivan hierojan tulot muodostuvat hoitopalkkioista. Ansiotaso perustuu liiketoiminnan kannattavuuteen.

Toisen palveluksessa olevan hierojan palkka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Liikunta ja urheilu

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Kauneudenhoitoala

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.

Lähinimikkeet

koulutettu hieroja
urheiluhieroja